Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston 3,2 prosentin ero osoittautui loppujen lopuksi ennakkokyselyjä ja ennusteitakin tasaisemmaksi.
Vaasan yliopiston vastuullisuus- ja eettisyysjohtaja Tommi Lehtonen miettii, mihin tiukka presidentinvaalin toinen kierros pohjalaismaakunnissa ratkesi.
Kielikysymys ja maaseudun Suomi
Stubbilaisin kunta Pohjanmaalla on Luoto, jossa Stubbia äänesti lähes 81 prosenttia äänioikeutetuista. Pedersöressä ja Kruunupyyssä Stubbin kannatus ylitti sielläkin 72 prosenttia. Kaikki ovat vahvasti ruotsinkielisiä kuntia
RKP:llä ei ollut lainkaan omaa ehdokasta presidentinvaalissa.
Lehtonen uskoo, että myös sukutaustalla tuli sympatiapisteitä. Stubbin suku on suomenruotsalaisen isän puolelta lähtöisin Pohjanmaan Ähtävältä.
– Kumpikaan ehdokas ei ole maakuntien mies vaan molemmat liberaaleja kaupunkilaisia. Kuitenkin vaalien toisella kierroksella näyttäytyi että Stubb olisi saanut enemmän ääniä maakuntien ja maaseudun Suomesta, sanoo Lehtonen.
Parisuhdeasiat eivät näytelleet merkittävää roolia
Mielipidemittauksessa jopa kolmasosa äänestäjistä oli sitä mieltä, ettei äänestäisi Pekka Haavistoa hänen seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Vaalien lopputulos kuitenkin osoittaa, että niin ei koko maan isossa kuvassa käynyt.
Asia ei saanut merkittävää roolia.
Teologin koulutuksenkin hankkinut Tommi Lehtonen pitää erikoisena, että asia olisi saanut merkittävän roolin äänestyspäätöksessä.
– Se ei kuulostanut pelkästään konservatiiviselta vaan pikemminkin harkitsemattomuudelta.
Pohjalaismaakunnista ruotsinkielinen Luodon kunta on vankkaa lestadiolaisaluetta. Siellä Stubb sai murskavoiton Haavistosta.
Arvojohtajuus
Elinkeinoelämän valtuuskunnan syksyllä 2023 tekemän kyselyn mukaan 89 prosenttia toivoi tulevasta presidentistä arvojohtajaa, joka herättelee julkisuudessa keskustelua tärkeistä asioista ja edistää niitä arvovallallaan.
– Arvojen esillä pitäminen ei edellytä, että presidentin pitäisi keksiä uusia arvoja suomalaisille, vaan nostaa esiin tärkeitä ja hyvinä pidettynä asioita, joita ihmiset muutenkin kulttuurissamme ja ja yhteiskunnassamme arvostavat.
Stubb on sanonut, että hän haluaa olla koko kansan presidentti. Miitä se tarkoittaa, Tommi Lehtonen pohtii ja listaa omat ehdotuksensa:
Riippumaton eli luopuu puoluekirjasta ja kiinnittää huomiota heikoimmassa asemassa oleviin.
Maailmantilanne nosti voimakkaasti vaalikeskusteluissa esille presidentin tehtävän keskeisimmän alueen eli ulko- ja turvallisuuspolitiikan.
– Kansalaiset haluavat nähdä hänet myös arvojohtajana eli huomaamassa myös vaaleissa vähälle huomiolle jäänet asiat: sosiaaliturvan, sisäpolitiikan ja koulutuksen.
Antti Haavisto haastattelee Vaasan yliopiston vastuullisuus- ja eettisyysjohtaja Tommi Lehtosta:
