Lapin hyvinvointialueen on säästettävä jatkossa liki 100 miljoonaa euroa vuodessa. Se on noin 10 prosenttia hyvinvointialueen kokonaisbudjetista, joka puolestaan on noin miljardi euroa vuodessa.
Taustalla talousahdinkoon on lähinnä se, että valtion rahoitus sote-uudistusta varten oli liian pieni. Myös muun muassa yleisen kustannustason nousu, inflaatio ja sote-alan palkankorotukset, sanoo Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela.
– Syynä viime vuoden noin 90 miljoonan euron alijäämään on palvelutarpeen kasvu. Lapissa väestö ikääntyy ja myös sosiaali- ja terveysalan saatavuus on haasteellista. Sote-alan henkilöstöä eläköityy tulevien vuosien aikana ja Lapissa henkilöstön eläköitysmisprosentti on maan suurin, Jari Jokela kertoo.
Aluehallitus käsittelee mahdollisia säästökohteita keskiviikon kokouksessaan 14. helmikuuta. Lopulliset päätökset tulevista leikkauksista tekee aluevaltuusto 19. helmikuuta.
Muutosten kohteeksi joutuu todennäköisesti useita Lapin hyvinvointialueen toimintoja, joista keskeisimmät tulevat tässä.
1. Toimivammat hoitoketjut ja lisää keskittämistä
Säästösumma: 23 miljoonaa euroa
Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen yhteistyötä tullaan lisäämään. Hoitojaksot erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa lyhenevät. Samoin lyhenevät kuntoutus sekä ennaltaehkäisevä työ.
Vuodeosastoilla ei enää viivyttäisi odottamassa jatkohoitoon pääsyä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksot lyhenisivät ja pienemmillä Lapin paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin uudenlaisella yhteistyömallilla, ilman erillistä vuodeosastoa.
– Kolmasosassa Lapin perusterveydenhuollossa olevista sairaansijoista on sellaisia potilaita, jotka odottavat pääsyä esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen tai kotisairaanhoitoon. Tällä hetkellä Lapissa on noin 440 sairaansijaa perusterveydenhuollossa, mutta arviomme on, että tarve olisi noin 350 paikalle, sanoo Laphan terveysjohtaja Miia Palo.
Missä vuodeosastot ja sairaansijat sijaitsevat tulevaisuudessa, ei ole vielä päätetty. Linjaus kuitenkin näyttää olevan, että pieniltä paikkakunnilta vuodeosastoja ja potilaita ohjataan isommille paikkakunnille, Palo toteaa.
Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen yhteistyö lisääntyy ja synnytystoiminta keskitetään Lapin keskussairaalaan, samoin osittain päivystys. Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä vähennetään. Laboratoriokokeita ei tehtäisi enää useissa yksiköissä. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään kolmannen sektorin kanssa.
2. Keveämmät palvelurakenteet
Säästö: 12 miljoonaa euroa
Ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikainen hoito laitoksissa vähenisi. Myös ympärivuorokautisen asumisen paikat vähenisivät, ja ne korvattaisiin edullisemmilla asumismuodoilla. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoittamisen paikat vähenisivät, perhehoito sen sijaan lisääntyisi.
– Uudistumista pitää tehdä laajalla rintamalla, eikä säästöihin ole yhtä reittiä. Olemme kovan paikan edessä, lisäapua ei ole valtiolta tulossa, Laphan aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto toteaa.
Myös Laphan johtaja Jari Jokela sanoo, että leikkaukset koskevat kaikkia jotenkin, ja kaikki lappilaiset joutuvat olemaan näissä säästötalkoissa mukana.
3. Omia palveluita ostopalveluiden sijaan
Säästö: 17 miljoonaa euroa
Hyvinvointialue järjestäisi jatkossa ikääntyneiden asumispalvelut ja vammaispalvelut itse. Myös lastensuojelun laitospalvelu sekä jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito tehtäisiin jatkossa itse.
– Selvitämme puolin ja toisin, että mikä on kustannustehokkainta, ostopalvelut vai palveluiden tuottaminen itse, Jari Jokela sanoo.
4. Vähemmän johtajia, tehokkaampaa työntekoa
Säästö: 16 miljoonaa euroa
Henkilöstökuluja, sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja vuokratyövoiman käyttöä tullaan arvioimaan uudelleen. Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt laajoista yhteistoimintaneuvotteluista. Neuvotteluesitys on tarkoitus jättää viikon lopulla ja päätöksiä on tulossa huhtikuun loppupuolella.
Tarkastelun alla ovat ainakin esihenkilö- ja johtajamäärä sekä se, voidaanko henkilöstön työpanosta kohdentaa entistä tehokkaammin.
– Yt-neuvottelut koskevat koko Lapin hyvinvointialueen henkilöstöä, mutta irtisanomiset eivät ole ensisijainen tavoitteemme, koska kärsimme työvoimapulasta. Työtehtävät voivat muuttua. Tuki- ja hallintotehtävät voivat joillakuilla loppua, Jokela kertoo.
Lapin hyvinvointialue työllistää yhteensä melkein 8 000 henkilöä.
5. Tiloista karsiminen
Säästö: 12 miljoonaa euroa
Toimistotiloja käytetään jatkossa tehokkaammin ja vuokranalennuksista neuvotellaan. Kotiin palveluiden ja digipalveluiden kuten etäkotihoidon määrä lisääntyy.
Hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela sanoo, että säästöt ovat välttämättömiä, jotta Lapin hyvinvointialueen talous korjaantuu. Loppukädessä hyvinvointialueen rahoituksesta päättää valtio.
Uhkana on, että Lapin hyvinvointialue joutuisi arviointimenettelyyn ja mahdollisesti yhdistettäisiin johonkin muuhun alueeseen.
Jokela ei myönnä, että se tarkoittaisi yhä enemmän lähipalveluiden karsimista.
– Käytännössä se tarkoittaisi, että yhdistyisimme naapurialueeseen eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, Jokela sanoo.
Aikaa säästöille ja sopeutussuunnitelmien valmistumiselle on vuoden 2026 loppuun.
Hyvinvointialueen on toimitettava suunnitelma talouden sopeuttamisesta valtiovarainministeriölle ensi viikon perjantaina, jotta se voi jatkossa saada lainaa ja tehdä uusia investointeja. Mahdollisine täydennyksineen suunnitelma pitää olla ministeriöllä huhtikuun lopussa.
Juttua on päivitetty tiistaina 13.2. pidetyn tiedotustilaisuuden annilla klo 16:26
Lisätty verkkovideo 13.2. klo 17:00