Maalauksen naisella on muodinmukainen lyhyt polkkatukka ja punatut huulet.
Rakastetun suomalaistaiteilija Helene Schjerfbeckin (1862–1946) teoksessa näkyy 1920-luvulle tyypillinen poikatytön ihanne.
– Vaikka Schjerfbeckin teokset ovat pelkistettyjä, niistä välittyy hienosti ajan henki, näyttelykuraattori Katri Pyysalo sanoo.
– Koko naisen olemus, myös meikki, huulipuna ja kampaus, kertovat ajan muodista.
Schjerfbeck ihaili ranskalaista muotia ja luki ranskalaisia muotilehtiä. Niissä oli kaavoja ja vinkkejä, kuinka ommella muodikkaita vaatteita.
Taiteilija neuloi ja ompeli suuren osan vaatteistaan itse, mutta joskus hän tilasi valmisvaatteita suoraan Galleries Lafayetten tavaratalosta Ranskasta.
Helene Schjerfbeck kuvasi mallinsa usein muodikkaina ja moderneina naisina.
Muodista oli kiinnostunut myös moni muu suomalaisten suosikkitaiteilija.
Erityisesti Albert Edelfeltin (1854–1905) ja Gunnar Berndtsonin (1854–1895) maalauksissa asut ja tekstiilit ovat keskeisiä tunnelman ja vaikutelman luomisessa.
Kun taidemaalari Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) ikuisti vaimostaan Marystä muotokuvan, sai Pariisista hankittu harmaa kävelypuku vähintään saman huomion kuin malli.
Asun yksityiskohdat on kuvattu pikkutarkasti.
Pitsipuseron kauluksessa on solki ja hiuksilla on rusetein koristeltu olkihattu. Tyköistuvan, edestä napitettavan yläosan alla Marylla on korsetti.
Gallen-Kallelan maalaus vaimostaan näkyy videon lopussa:
1800-luvulla, muoti oli vauraan yläluokan etuoikeus. Asuilla korostettiin sosiaalista asemaa ja muodikas pukeutuminen oli statussymboli.
– Yläluokkaisten naisten elämäntehtävä oli pysyä sirona ja hoikkana ja päästä hyviin naimisiin, näyttelykuraattori Marja Lahelma sanoo.
Naisten vyötärö kiristettiin korsetilla huippumuodin mukaisesti tiimalasin muotoiseksi.
Villa Gyllenbergin näyttely Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 tuo esiin kuvataiteen ja muodin yhtäläisyyksiä Suomessa.
Se esittelee menneiden aikojen pukuloistoa ja Helene Schjerfbeckin sekä hänen aikalaistensa teoksia.
Taidetta ja muotia on arvotettu eri lailla.
– Taide on mielletty hienoksi ja yleväksi, kun taas muoti turhamaiseksi ja pinnalliseksi, Katri Pyysalo kertoo.
Näyttelyssä ne ovat esillä rinnakkain.
– Ne täydentävät toisiaan. Moderni muoti ja moderni taide kietoutuivat monella tapaa toisiinsa, Marja Lahelma toteaa.
Vaatesuunnittelija-ompelija Irma Romerolta on näyttelyssä hänen suunnittelemansa kimonotyylinen jakku. Se on tulkinta Schjerfbeckin maalauksesta.
Kukkakuosi on käsinmaalattu oliivinvihreäksi värjätylle kreppisilkille.
Taideteosten eri asuissa on silkin hohdetta ja sametin pehmeyttä.
– Näyttelyn keskeinen idea on tutkia teoksia uudesta näkökulmasta. Jokainen voi kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, joita ei muuten huomaisi, kuten millaisia materiaaleja vaatteissa on käytetty, Marja Lahelma sanoo.
Esillä on Helene Scherfbeckiltä 20 teosta ja muilta suomalaistaiteilijoilta runsas 40. Pukuja on yli 30 vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin.
Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950, Villa Gyllenbergissä 9.6.2024 saakka.