Miljardit eläimet tekevät muuttomatkoja joka vuosi maalla, valtamerissä, joissa ja taivaalla. Ne ylittävät kansallisia rajoja ja mantereita, muuttavat tuhansia kilometrejä ympäri maapallon ruokaillakseen ja lisääntyäkseen.
Nyt osa niistä on vaarassa.
Näin kiteyttää laatuaan ensimmäinen tällä viikolla julkaistu maailmanlaajuinen YK-raportti vaelluslajien tilanteesta:
- Lähes puolet (44%) vaeltavien eläinlajien populaatioista on taantumassa
- Joka viides (22%) listatusta lajista on sukupuuton vaarassa
- Lähes kaikki (97%) listatuista kalajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon
Raportti on ensimmäinen näin kattava arviointi muuttavista lajeista. Raportin pääpaino on 1 189 niin sanotussa CMS-eläinlajissa.
Kun jokin laji luokitellaan CMS-lajiksi, se tarkoittaa, että se on vaarassa kuolla sukupuuttoon kauttaaltaan tai suuressa osassa levinneisyysaluettaan, tai se tarvitsee koordinoitua kansainvälistä suojelua.
Viimeisten 30 vuoden aikana 70 CMS-lajia on tullut entistä uhanalaisemmaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi arokotka, Egyptin korppikotka ja villikameli.
Liikakalastus ja muu ylikäyttö suurin ongelma
Kaksi suurinta uhkaa sekä CMS-lajeille että kaikille muuttaville lajeille ovat ylikäyttö, kuten liikakalastus ja elinympäristön menetys ihmisen toiminnan seurauksena. Kolme neljästä CMS:n alaisesta lajista kärsii elinympäristön menetyksestä, heikkenemisestä ja pirstoutumisesta, ja seitsemän kymmenestä kärsii ylikäytöstä.
– Yllätys oli, että joillekin lajeille liikakäyttö on suurempi uhka. Se tarkoittaa eläinten metsästystä, niiden käyttöä ruuaksi, urheiluun, myyntiin ja uskonnollisiin tarkoituksiin. Ihmiset käyttävät eläimiä moniin eri tarkoituksiin, sanoo YK:n vaelluslajikokouksen pääsihteeri Amy Fraenkel uutistoimisto Reutersille.
Elpymiset ovat mahdollisia politiikan muutoksilla
Vaelluslajit ovat merkittävässä roolissa maapallon ekosysteemien ylläpitämisessä. Ne tarjoavat elintärkeitä hyötyjä pölyttämällä kasveja, kuljettamalla keskeisiä ravinteita, saalistamalla tuholaisia ja auttamalla varastoimaan hiiltä.
Raportti osoittaa, että populaatioiden laajamittaiset elpymiset ovat mahdollisia politiikan muutoksilla ja paikallisilla että kansainvälisillä toimilla. Lajien vaaliminen tarvitsee niin hallituksia, yksityistä sektoria kuin muitakin toimijoita.
Koordinoitu paikallinen toiminta vähensi esimerkiksi laitonta lintujen verkkopyyntiä 91 prosenttia Kyproksella. Yhdistetty suojelu- ja ennallistamistyö toi saiga-antiloopin takaisin sukupuuton partaalta Kazakstanissa.
Raportin mukaan vain 14 listatun lajin suojelustatus on nyt parantunut. Näin on käynyt esimerkiksi sini- ja ryhävalaalle, merikotkalle ja pikkukapustahaikaralle.
Vaikka joidenkin CMS-lajien tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan, raportissa vaaditaan kaikkien vaelluslajien huomioon ottamista.
– Tämä viimeisin tieto muuttavien lajien paineista on mahdollista kääntää konkreettisiksi suojelutoimiksi. Meillä ei ole varaa viivytellä, sanoo YK:n varapääsihteeri ja YK:n ympäristöohjelman johtaja Inger Andersen tiedotteessa.
Tällaisia toimia ovat raportin mukaan:
- laittoman ja kestämättömän pyynnin torjuminen
- muuttavien lajien tärkeiden elinympäristöjen tunnistaminen, suojelu ja tehokas hallinnointi
- käsitellä kiireellisesti niitä lajeja, jotka ovat suurimmassa sukupuuton vaarassa, kuten lähes kaikki CMS:n alaiset kalalajit
- torjua ilmastonmuutosta sekä valo-, melu-, kemikaali- ja muovisaastetta
- CMS-luokituksen laajentaminen muihinkin varrantuneisiin vaelluslajeihin
Raportin kokosivat YK:n ympäristöohjelman maailmanlaajuisen luonnonsuojelun seurantakeskuksen (UNEP-WCMC) tutkijat. Raportti hyödyntää maailman vankimpia lajidatamääriä ja asiantuntijuutta muun muassa BirdLife Internationalista, Kansainvälisestä luonnonsuojeluliitosta (IUCN) ja Lontoon eläintieteellisestä seurasta (ZSL).
Raportti julkaistiin kansainvälisessä vaelluslajeja koskevassa viikon mittaisessa kokouksessa (Convention on the Conservation of Migratory Species of Wild Animals (CMS COP14) Samarkandissa Uzbekistanissa. Meneillään oleva kokous on tärkein maailmanlaajuinen biodiversiteettikokoontuminen sitten Kunmingin-Montrealin luontosopimuksen tekemisen vuonna 2022.