Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Asiantuntija: Rafahista voi tulla Pohjois-Gazan kaltainen maanpäällinen helvetti, jos Israel toteuttaa maahyökkäyksen

Gazan jo valmiiksi vaikea tilanne tekisi parhaankin suunnitelman evakuoinnista vaikeaksi toteuttaa, sanoo Riikka Eela ulkoministeriöstä.

Gazan jo valmiiksi vaikea tilanne tekisi parhaankin suunnitelman vaikeaksi toteuttaa, sanoo Riikka Eela ulkoministeriöstä.

Gazassa yli 1,2 miljoonaa ihmistä on paennut pohjoisosan taisteluita eteläiseen rajakaupunki Rafahiin.

Israelin uskotaan valmistelevan maahyökkäystä Rafahiin ja pääministeri Benjamin Netanjahu on määrännyt armeijan viranomaisia laatimaan suunnitelman Rafahin evakuointia varten.

Ylen aamussa vierailleet Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Tarvainen ja ulkoministeriön Lähi–idän yksikön yksikönpäällikkö Riikka Eela pitävät Rafahin tilannetta erittäin vaikeana.

– Jos maanpäällinen helvetti oli aiemmin Pohjois-Gazassa niin nyt se on siirtynyt etelään, Tarvainen kuvailee.

Eela on epäileväinen evakuointien mahdollisuudesta.

– Tässä tilanteessa paraskin suunnitelma siviilien evakuoimiseksi on vaikea toteuttaa, Eela toteaa.

Kritiikki Israelia kohtaan on hellää

Muun muassa Yhdysvallat, YK ja Egypti ovat esittäneet huolensa siitä, että Israelin hyökkäyksen laajentaminen pahentaisi Rafahin humanitaaristä kriisiä entisestään.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi maanantaina, että Gazan alueelle pyritään saada neuvoteltua ainakin kuusi viikkoa kestävä tulitauko. Yhdysvaltojen, Egyptin, Israelin ja Qatarin edustajat ovat käyneet neuvotteluita tällä viikolla Kairossa.

Yhdysvallat on ollut Israelin vankka tukija sen taistelussa äärijärjestö Hamasia vastaan, mutta Ylen kirjeenvaihtajan Juri von Bonsdorffin mukaan Valkoisessa talossa on aistittavissa turhautumista tilanteeseen, kun palestiinalaisten uhrien määrä kasvaa.

– Valkoisen talon retoriikasta on tullut kriittisempää, von Bonsdroff totesi Ylen aamussa.

Yhdysvallat on myös asettanut pakotteita yksittäisille juutalaissiirtokuntalaisille. Väitöskirjatutkija Antti Tarvainen näkee ongelmalliseksi sen, etteivät pakotteet kohdistu laajemmin Israelin hallintoon.

– Tämä osoittaa kyvyttömyyttä kansainvälisessä järjestelmässä kohdistaa todellisia poliittisia toimia, jotka pakottaisivat Israelin muuttamaan sotilasstrategiaansa tai suostumaan aselepoon, Tarvainen kritisoi.

Riikka Eela ulkoministeriöstä ei ole täysin samoilla linjoilla Tarvaisen kanssa, vaan pitää pakotteita erittäin poikkeuksellisina. Eela muistuttaa, että vielä lokakuun alussa kun äärijärjestö Hamas teki hyökkäyksensä Israeliin, kansainvälinen kritiikki ja tuomitseminen kohdistui vahvasti iskun tekijään.

Ajan kuluessa vaakakuppi on alkanut kallistumaan myös toiseen suuntaan. Eela pitää merkittävänä sitä, että Yhdysvallat Israelin tärkeimpänä liittolaisena on lähtenyt asettamaan pakotteita.

– Vaikka pakotteet kohdistuvat vain muutamiin ihmisiin ja ovat vaikutuksiltaan pieniä, niin se on kuitenkin symbolisesti sellainen asia, ettei kukaan olisi vielä marraskuussa uskonut että näin tapahtuu.

Kansainvälinen kritiikki Israelia kohtaan on lisääntynyt, mutta Tarvaisen mielestä kritiikki on edelleen hellää.

Katso koko haastattelu Ylen aamussa:

Mikä on Israelin seuraava siirto Lähi-idässä? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Antti Tarvainen Helsingin yliopistosta sekä yksikönpäällikkö Riikka Eela ulkoministeriön Lähi-idän yksiköstä. Toimittaja Juri von Bonsdorff Washingtonista arvioi Yhdysvaltain roolia Lähi-idän kriisissä.