Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Palaset loksahtivat yhtäkkiä kohdalleen, ja olinkin täällä, sanoo Paavo Näykki, 27.
Näykki vastailee kypärä päässä toimittajan kysymyksiin Tampereen Takon kartonkitehtaan pituusleikkurin vieressä. Laitteet hurisevat ympärillä, ja välillä kuuluu äänimerkkejä.
Näykki työskentelee Takossa sähköautomaation kunnossapidossa. Suurten laitteiden väleissä liikkuminen on hänelle arkipäivää.
Näykki on työssä, jossa voi tienata keskimäärin enemmän kuin muissa sellaisissa töissä, joihin vaaditaan toisen asteen ammatillinen tutkinto.
Ylen palkkakone kertoo, että sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaneiden kuukausipalkka ennen verotusta on keskimäärin 3 500 euroa. Kaikkien toisen asteen tutkinnon suorittaneiden keskimääräinen kuukausipalkka on noin 3 200 euroa.
Kone perustuu Tilastokeskukselta saatuihin aiempaa tarkempiin tutkintokohtaisiin palkkatietoihin. Myöhemmin jutussa voit verrata kahden tutkinnon työuratuloja.
Näykki ei paljasta omaa palkkaansa, mutta sanoo olevansa siihen tyytyväinen.
– Olen ollut muutamassa hommassa aikaisemmin, niin koen, että tässä palkka on kilpailukykyinen.
Palkka ei kuitenkaan ollut päällimmäisenä mielessä, kun hän hakeutui sähkötöihin Takoon. Pääsyy oli se, että ala tuntuu omalta.
Oman jutun löytymiseen meni vuosia
Punatiilinen Tako on elimellinen osa Tampereen teollista historiaa. Kartonkitehtaan tontilla Tammerkosken äärellä on jalostettu puuta jo lähes 160 vuotta.
Näykin historia Takossa on hieman lyhyempi. Hän on ollut nykyisessä työssään noin vuoden. Aiemmin hän työskenteli siellä muissa töissä alihankkijan leivissä noin kahdeksan vuotta.
Noina vuosina Näykkiä alkoivat viehättää Takon sähköverstaan työt. Lopulta hän päätti kysyä, miten hän voisi päästä sinne töihin.
Vastaus oli sähköalan koulutus. Niinpä Näykki opiskeli sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa.
Aiemmin Näykki on opiskellut merkonomiksi ja liikunnanohjaajaksi. Niistä hän ei löytänyt omaa juttuaan.
Grafiikka näyttää, millä tutkinnoilla tienaa parhaiten ja huonoiten keskiansioiden mukaan. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen:
Näykki arvelee, että tulee palkallaan hyvin toimeen ja pystyy toteuttamaan haaveitaan.
– Joskus olisi kivempaa asua isommassa asunnossa, ja toki olisi mukavaa maksaa lasten harrastukset sun muut sillä lailla, että jäisi vähän käteenkin.
Ylen palkkakoneen mukaan sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaneiden kuukausipalkka uran ensimmäisinä vuosina on keskimäärin noin 3 400 euroa. Runsaan kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen keskimääräinen palkka nousee jo noin 3 700 euroon.
Koko työuran aikana sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaneille kertyy ansioita keskimäärin yli 2,2 miljoonaa euroa. Laskelman oletuksena on, että ura alkaa heti 18-vuotiaana ja kestää 69-vuotiaaksi.
Arkeologi on lapsuuden haaveammatissa
Myös Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, arkeologi Helen Mettälä, 31, on tyytyväinen palkkaansa. Hän sanoo sen olevan ylempää keskitasoa.
Mettälä on valmistunut vuonna 2022 filosofian maisteriksi Turun yliopistosta. Ylen palkkakone kertoo, että arkeologiassa maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräinen kuukausipalkka ennen verotusta on hieman yli 3 500 euroa.
Arkeologin palkka on selvästi matalampi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräinen kuukausipalkka, joka on noin 5 100 euroa.
Kaikkien tutkinnon suorittaneiden palkka on keskimäärin noin 3 800 euroa kuukaudessa.
Mettälä sanoo, että palkkaa tärkeämpiä tekijöitä uravalinnassa olivat innostus ja mielenkiinto.
– En tullut tähän niin sanotusti rahan perässä. Tämä on oikeastaan ollut sellainen lapsuuden haave, mutta tämä on ollut paljon enemmän nyt, kun on päässyt tähän itse tehtävään, Mettälä sanoo.
Näin talvisin Mettälän työ on muun muassa lausuntojen laatimista museoviranomaisena. Sulan maan aikaan on myös maastotyötä, esimerkiksi arkeologisia tarkastuksia muinaisjäännösten suojelua varten.
Toki palkkaakin tuli Mettälän mukaan mietittyä uravalintaa tehdessä. Hän kokee, että pystyy toteuttamaan haaveita ja unelmiaan.
Yksi Mettälän tulevaisuuden toiveista on vakituinen työ ja sen luoma taloudellinen turva. Tällä hetkellä hänellä on määräaikainen työsopimus.
– Määräaikaisessa työssä on aina oma jännityksensä, kuinka saa uusia töitä, Mettälä sanoo.
Mettälän toive onkin pian toteutumassa. Hän siirtyy vakituisiin töihin toiseen museoon huhtikuun alusta alkaen.
Korjattu 22.2. kello 9.05. Jutussa ja koneessa oli käytetty muutamissa kohdin bruttotuloille rinnakkaisena ilmaisuna ”verottomia tuloja”, mikä johti harhaan. Muutettu ilmaisuja muotoihin ”ennen veroja”, ”verojen jälkeen”, ”ennen verotusta” ja ”verotuksen jälkeen”.
Oikaisu 26.2. kello 16.21: Koneessa käytetty data sisältää Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoissa käytetyn kokonaisansiokäsitteen lisäksi myös vuoden keskimääräiset kertaluonteiset palkkaerät, joita ovat lomaraha, kertaerä, palvelusvuosikorvaus ja tulospalkkio. Aiemmin kerrottiin, että datassa kuukausipalkka ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä.
Tutkintotasoja ja koko maata koskevat keskitulot ja mediaanit ottivat aiemmin huomioon pelkät kokonaisansiot, kun nyt päivityksen jälkeen niihin on huomioitu edellä luetellut kertaluontoiset palkkaerät.
Kun kone teki laskelman työura-ansioista tietyllä tutkinnolla, se laski vuosipalkan lomarahakertoimella 12,5. Koska kuukausipalkka sisälsi jo lomarahan, lomaraha tuli huomioitua epähuomiossa kahteen kertaan. Nyt asia on korjattu, ja työurien kokonaisansiot laskivat hieman kautta linjan. Samalla korkeapalkkaisten tutkintojen työura-ansiot laskivat enemmän. Grafiikkavertailu kahden eri tutkinnon välillä on nyt myös korjattu.
Tutkintokohtaiset kuukausiansiot eivät muutu näiden muutosten myötä. Itse kone on edelleen käyttökelpoinen.
Katso myös toimittaja Antti Kurran video palkkakoneesta: