Ai sä haluut hyysätä?
Näin kriitikot lähestyvät usein Atte Virolaista, Vuoden päihdelääkäriä. Virolainen kun kannattaa avoimesti huumeiden dekriminalisointia.
– Huumepolitiikka, joka perustuu rankaisuun, alkaa olla tiensä päässä, Virolainen aloittaa.
Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan huumeiden käytön rangaistavuuden poistamista. Huumeiden laillistaminen puolestaan tarkoittaisi, että koko ketju huumeiden maahantuonnista niiden jakeluun ja myymiseen olisi sallittua. Tätä Virolainen ei kannata missään nimessä.
– Näissä menevät puurot ja vellit sekaisin ihan kansanedustajillakin, terveiset vaan sinne Arkadianmäelle. Poliitikot eivät suostu keskustelemaan tästä, Virolainen väittää Yle Perjantain jaksossa Pitääkö huumeet hyväksyä?
Lue myös: ”Moraalinen rappio”, ”kokeilukulttuuria” – näin kansanedustajat reagoivat huumeiden käyttöhuoneisiin
Virolainen työskentelee Kylmäkosken vankilassa pääosin päihdehäiriöisten vankien lääkärinä. Hänellä on ”hyvä näkymä yhteiskunnan takapihalle”.
– Toinen vaihtoehto on, että laitetaan kaikki käyttäjät vankilaan. Se on 85 000 euroa per vanki vuodessa. Se ei tule yhteiskunnalle hirvittävän halvaksi, jos annetaan keppiä, Virolainen toteaa.
Oma äiti oli sekakäyttäjä
Virolaisella on omakohtaista kokemusta päihdesairauden kanssa elämisestä. Kun Virolainen oli lapsi, isä kävi töissä ja piti kulisseja kunnossa, kun äiti käytti päihteitä.
– Päihderiippuvuuksiin liittyy paljon häpeää. Minullekin aina sanottiin kotona, että nämä ovat perheen sisäisiä asioita, näistä ei saa kertoa muille. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että tämä koskettaa tuhansia perheitä Suomessa.
– Lapsena häpesin kokonaistilannetta, koska meidän kotimme oli aika siivoton enkä voinut viedä sinne kavereita. Jos hieman hirtehisesti ilmaistaan, lapsuuskodin sisustusvinkit oli otettu Alibi-lehdestä, Virolainen veistelee.
Yle Perjantain jaksossa Virolainen kertoo neljä konkreettista keinoa, joilla päihderiippuvuuteen sairastuneita voitaisiin vielä pelastaa ja huumeiden käyttöä näin vähentää.
1. Käyttöhuoneet.
– Se on nimeltään käyttöhuonekokeilu. Me emme tiedä, hakeutuvatko käyttäjät sinne Suomessa. Niitä pitäisi testata. Mitään muuta tappavaa sairautta ei Suomessa hoideta niin huonosti kuin huumeriippuvuutta. Jotakin täytyy keksiä.
Käyttöhuoneilla ei ole tarkoitus niinkään vähentää huumemyrkytyskuolemia, vaan tarjota hoitokontakti huumeidenkäyttäjälle, jotta hänellä olisi mahdollisuus päästä hoitoon.
– Hoitoon ohjaaminen on se juttu. Vankilalääkärille tulee paljon potilaita, joilla on erittäin vaikea huumeriippuvuus, ja heidän ensimmäinen kontaktinsa terveydenhoitoon tulee vankilassa.
2. Taustasyitä pitää alkaa hoitaa.
– Niitä taustasyitä, miksi ihmiset ajautuvat käyttämään huumeita, pitää alkaa hoitaa, Virolainen sanoo.
– Psykiatristen palvelujen tarjonta on romahduspisteessä, ja ihmiset eivät saa apua.
3. Asenneongelman korjaaminen.
– Terveydenhuollossa päihteidenkäyttäjät ovat monesti ihan b-luokan kansalaisia. Huumeidenkäyttäjiä kohtaan on asenneongelma, josta pitäisi päästä eroon, Virolainen sanoo.
Vieressä nyökyttelee neljä vuotta kuivilla ollut Mia Ekberg.
– Jos käyttäjä otettaisiin terveydenhuollossa vastaan ihmisenä, jos häntä uskottaisiin edes hetken verran ja häneltä kysyttäisiin, haluaisitko hoitoon, niin hän ei ehkä tulisi enää niin monta kertaa käyttämään, koska hän alkaisi ajatella, että ehkä minusta on johonkin muuhunkin.
4. Huumeiden dekriminalisointi.
– Huumeriippuvuus on sairaus, ja käytöstä, eli sairaudesta, ei pidä rangaista ihmistä.
– Minulla on hyvät sidokset huumerikostutkintaan. Sota huumeita vastaan on jo hävitty. Tutkimusten mukaan viranomaiset saavat kaikista liikkuvista huumausaineista viisi prosenttia kiinni. Tuntemani kokenut huumerikostutkija arvioi, että todellisuudessa luku on vain yhden prosentin luokkaa.
Katso Perjantai: Pitääkö huumeet hyväksyä? perjantaina 16.2. kello 21.05 Yle TV1:llä tai heti Areenassa:
