Ampumahiihdon MM-kisat päättyvät sunnuntaina. Suora lähetys naisten yhteislähdöstä kello 15.10 ja miesten yhteislähdöstä kello 17.25. Suomalaisia ei päässyt mukaan yhteislähtökisoihin.
Suomen ampumahiihtomaajoukkueen huippusuoritukset jäivät vähiin kauden päätapahtumassa MM-kisoissa. Parasta antia olivat Suomen viestimiesten kahdeksas sija ja Suvi Minkkisen 23. sija normaalimatkalla.
Minkkisen hiihtovauhti oli kauden aiempien sairastelujen jälkeen takkuista.
Hän oli lähtökohtiinsa nähden tyytyväinen MM-kisoihin. Jo vuosi sitten puhuttiin paljon siitä, kuinka hiihtovauhti ei ole riittävää.
Nyt Minkkinen kertoo, että hänellä on ajatuksissaan tehdä enemmän muutoksia ensi kaudelle hiihtovauhdin parantamiseen.
– Jos saisi budjettia kasaan, pystyisi ison osan harjoituskaudesta viettämään Keski-Euroopassa ja mäkien vierustalla, 29-vuotias Minkkinen pohti Yle Urheilun haastattelussa.
Minkkinen on huomannut kestävyyden merkitsevän fluorittomien voiteiden aikakaudella entistä enemmän.
– Meillä ei ole sellaisia mäkiä Suomessa, mitä Keski-Euroopassa on tarjolla. Haluaisin kokeilla vielä jotain todella erilaista ja sitä, saako sitten tuolla jonkun ison askeleen otettua, Minkkinen kuvailee.
Askel ei liene tulossa pelkillä maajoukkueen leiripäivillä.
– Varmasti fakta on, että maajoukkue ei pysty olemaan korkealla niin pitkää jaksoa kuin olen itse ajatellut. Toivotaan, että pystyisin olemaan maajoukkueen mukana vähintään korkeanpaikan leirit. Jää nähtäväksi, kuinka paljon olen kotimaassa maajoukkueen mukana, Minkkinen pohtii.
Konkari latasi suorat sanat vaikeuksistaan
Tero Seppälä, 28, jäi kesän harjoituskaudelle sivuun maajoukkueesta, kun norjalainen päävalmentaja Erik Bartlett Kulstad vaati kaikilta valituilta 100-prosenttista läsnäoloa maajoukkuetoiminnassa. Seppälä halusi harjoitella sitoutuneesti oman henkilökohtaisen valmentajansa Anatoli Hovantsevin kanssa.
MM-kisapaikkakunta Nove Mesto sijaitsee 600 metriä merenpinnan yläpuolella, joten maajoukkue ei leireillyt osittain tästä syystä ennen kauden alkua korkealla. Se ei myöskään palvellut Seppälää, joten hän tuli maajoukkueen mukaan vasta kilpakaudelle.
Seppälällä on ollut kuitenkin vaikea kausi. Syksyllä hän kaatui rullahiihtolenkillä ja satutti kylkeään. Tammikuussa iski koronavirus. Seppälältä jäi väliin kaksi viimeistä maailmancup-viikonloppua ennen MM-kisoja.
Hän ei ole vielä miettinyt tulevaa kautta, vaan kertoi keskittyneensä MM-kisoissa pärjäämiseen.
– On vielä kolme viikkoa maailmancup-kisoja jäljellä. On silti fakta, että jotain muutoksia teen. Tulokset eivät miellytä. Katsotaan, mistä se paketti sitten koostuu, Seppälä muotoili.
Suomen joukkueen konkareihin kuuluva Olli Hiidensalo, 33, pohti aiemmin, päättyykö hänen kansainvälinen kilpailukautensa MM-kisoihin. Hiidensalo vahvisti Yle Urheilulle, että maailmancup-kisat jäävät tähän. Hän aikoo kilpailla kuuden viikon päästä SM-kisoissa. Ura on jatkumassa ensi kaudellakin.
– Leiritysbudjettia pudotettiin aika paljon tälle kaudelle. Laatu kärsi, kuten myös ulkomaan leiritykset. Nyt varmaan korkeanpaikan leirit tulevat takaisin, kun MM-kisat ovat taas korkealla (Sveitsin Lenzerheidessa). Ei saisi olla kuitenkin aina näin, että ei ole korkeanpaikan leiritystä, jos MM-kisat eivät ole korkealla, Hiidensalo sanoo.
Hiidensalo muistuttaa myös, että moni joukkueesta sairasteli kauden aikana ja siksi siitä tuli rikkonainen. Siksi hänen mielestään kaikkea ei voi laittaa vähemmän leirityksen piikkiin.
– Meillä oli viime kaudella neljä miestä kahdentoista parhaan joukossa. Nyt on ollut yksi. Olin itse kerran ulkona maailmancupin pisteiltä. Nyt olen ehkä pari kertaa päässyt pisteille. On ollut kyllä todella huono kausi minulla niin kuin muillakin. Ei ole kuin muutama valonpilkahdus yksittäisiltä urheilijoilta, Hiidensalo löi tilastot tiskiin.
Päävalmentaja kaipaa urheilijoilta työntekoa
Päävalmentaja Kulstad näkee, että tulokset ovat aina seurausta tehdystä työstä.
– Jos olisimme tehneet paremmin töitä, meillä olisi ollut parempi alku kisoihin, Kulstad sanoi viitaten esimerkiksi siihen, kuinka pikakisojen tulokset vaikutti takaa-ajoon.
Kulstad oli tyytyväinen, kuinka Suomen kisat olivat silti nousujohteiset esimerkiksi miesten viestin myötä.
– Se oli hyvä tulos, mutta siitäkin olisi voinut tulla upea tulos. Tytöille meidän pitää laittaa vähän enemmän painetta. Meidän pitää tehdä oikeita asioita. Jos emme tee niitä, emme tee mitään, Kulstad kuvaili.
Kenties hätkähdyttävimmistä kommenteista MM-kisojen viimeisen suomalaispäivän jälkeen vastasi Noora Kaisa Keränen. Nuorten arvokisamitaleilla viime vuosina ollut Keränen, 22, sanoi suoraan, että jonkun tarvitsee opettaa häntä hiihtämään paremmin.
– Teemme töitä sen eteen. Jos tekee vääriä asioita, voi toivoa olevansa hyvä, mutta ei ole hyvä. On asioita, mitä pitää tehdä. Kesken kauden voi kehittyä, mutta siitä ei tule vielä tasaista. Uskon kuitenkin, että hän ottaa askeleen eteenpäin yhden hyvän harjoituskesän jälkeen, Kulstad kuvaili.
Norjalaisvalmentajalle kauden suurin pettymys on ollut maailmancupin avausviikonloppu Östersundissa marraskuun lopussa.
– Luulin, että olemme ottaneet askeleita eteenpäin. Östersundissa nähtiin, että emme olleet ottaneet. Seuraavalla harjoituskaudella urheilijat varmaan ymmärtävät enemmän, mutta heidän pitää tehdä töitä kesällä. Jos he eivät tee töitä, tilanne on taas sama. Teemme töitä talvisin, mutta työ alkaa oikeasti toukokuun alussa. On joko mukana, haluaa tehdä töitä ja muutoksia, tai sitten on taas uudet kymmenen urheilijaa edellä.
Norjalaisvalmentaja jyrkkänä sitoutumisesta
Kulstad myöntää haasteen resurssimielessä isompia maita vastaan, mutta hänen mukaansa nykytilanteestakin olisi otettavissa enemmän irti.
– Voimme nytkin tehdä paremmin. Se alkaa, kun kaikki ovat sitoutuneita ja ottavat vastuuta työstään. Jos kaikki tekevät niin, näemme muutoksen, Kulstad arvioi.
Kulstad haluaa korostaa, että mihinkään ei pääse seuraamalla useita eri polkuja.
– Meillä pitää olla kirkas idea ja yksi suunta, mihin menemme. Jos sitä ei halua seurata, menköön sitten eri linjaa. Ei voi mennä niin, että otetaan puolet tuosta ja puolet tästä. Se ei tuo mitään tuloksia, Kulstad kuvailee.
Kulstad vannoo edelleen vahvasti ryhmäharjoittelun nimeen.
– Jos ei ole osa joukkuetta, en ymmärrä, mitä yrittää saavuttaa. (Ryhmässä harjoitellen) saa kisoja, keskustelua ja toveruutta. Totta kai siinä tekee uhrauksia silloin, kun haluaisi tehdä jotain vähän eri tavalla. Ne pienet erot eivät tee silti hyvää tai huonoa urheilijaa, Kulstad linjaa.
Hän korostaa, että pitää opetella kilpailemaan ja toimimaan joukkueena.
– Olen nähnyt koko urani aikana sen, että tiiminä työskentelevät kehittyvät. Ne, jotka ajattelevat olevansa muita parempia, taantuvat.
Kulstad toivoo, että Seppälä olisi ensi harjoituskaudella maajoukkueen mukana. Hän ymmärsi aiemman ratkaisun, sillä piti itseään kohtuullisen tuntemattomana norjalaisena tullessaan päävalmentajaksi.
– Uskon, että Tero vain hyötyy maajoukkueessa olosta. Meillä on niin monta urheilijaa, jotka ovat hänen kanssaan samalla tasolla. Uskon, että Tero hyötyy lisäkilpailusta ja lisätiedosta, mitä maajoukkueessa olemisesta tulee.
Suomen maajoukkueen entinen päävalmentaja Jonne Kähkönen toimii nykyään Italian naisten valmennuksessa. Hän on nähnyt selvän eron näissä MM-kisoissa kolme mitalia ottaneen maan toiminnassa verrattuna Suomeen.
Kaikki urheilijat noudattavat Italiassa yhtä ja samaa ohjelmaa miehissä, naisissa ja nuorissa. Ohjelman määrittämisen jälkeen keskustellaan, miten valmennusta linjataan erikseen eri ryhmille.
– Koko maajoukkueen filosofia menee ylhäältä alas, Kähkönen kertoo selvästä erosta Suomen ja Italian välillä.
Seppälän lähtöryhmä hämmensi
Seppälälle jäi pettynyt olo MM-kisoista. Hän harmitteli sakkoja ampumapaikoilla varsinkin, kun olosuhteet ammunnalle olivat hyvät.
– Lähtöryhmäjuttujen takia olosuhteet (hiihtämiselle) eivät olleet kovin tasaväkiset. Tuloksenteko ei ollut helppoa, Seppälä sanoo.
Seppälä starttasi vasta neljännessä lähtöryhmässä keskiviikon normaalimatkalla. Ongelmia tuli, kun hiihtoladun suolaus petti hieman. Kisaan viimeisten joukossa lähtenyt Seppälä joutui kärsimään siitä ja oli lopputuloksissa 36:s.
Seppälän mukaan heikomman lähtöpaikan taustalla oli kaksi väliin jäänyttä maailmancup-viikonloppua.
– Se on näin, enkä ole sitä sen kummemmin miettinyt. En ole jutellut asiasta päävalmentajan kanssa. Olen keskittynyt saamaan mahdollisimman hyvän suorituksen, Seppälä kuvaili.
Päävalmentaja Kulstad selittää asiaa Seppälän tuloksilla. Kulstadin mukaan Seppälä oli Suomen neljänneksi paras urheilija tällä kaudella normaalimatkalla ennen MM-kisoja.
– Tero ei ammu paremmin, hän ei hiihdä niin paljoa paremmin. Laitan hänet sinne, mihin hän kuuluu tuloksillaan. Jos hänellä olisi ollut parempia tuloksia aiemmin kaudelta, hän olisi ollut paremmin sijoitettu, Kulstad kuvaili.