Orpo toivoo lakkoilun loppuvan, eikä vastaisi, jos Venäjän pääministeri soittaisi – seurasimme haastattelutuntia

Tiivistimme haastattelutunnin keskeisen annin

Pääministeri Petteri Orpon mukaan ydinaseiden kauttakulun sallimiselle olisi vankat perusteet. Orpon mukaan asiasta tultaneen keskustelemaan sen jälkeen, kun uusi presidentti aloittaa tehtävässään.

Tuleva presidentti Alexander Stubb piti kauttakulun sallimista esillä vaalikampanjassaan. Suomen nykyinen ydinenegialaki ei salli ydinaseiden kauttakulkua, joten asia vaatisi lain muuttamista.

Toinen presidentinvaaleista kummunnut ja kiinnostusta herättänyt kysymys koski presidenttiehdokkaiden kantoja siihen, mikäli Venäjän presidentti Vladimir Putin soittaisi heille onnittelupuhelun. Orpolta kysyttiin vastaisiko hän puhelimeen, mikäli Venäjän pääministerikollega Mihail Mišustin pirauttaisi. Orpon mukaan vastaaminen ei olisi tässä tilanteessa mahdollista.

Haastattelijat kysyivät Orpolta myös muista ajankohtaisista teemoista. Orpo puolusti vankkumattomasti hallituksen työelämäuudistuksia ja näki, että esimerkiksi lakkoiluun kytkeytyy ideologinen, hallituksen yleinen vastustus.

Hän totesi, että hallituksen uudistuksiin ei ole kenelläkään veto-oikeutta.

Taloustilannetta koskeviin kysymyksiin Orpo vastaili varoen. Hän ei muun muassa halunnut ottaa kantaa lisäsopeutusten kokoluokaan. Hän kuitenkin totesi, että puhutaan miljardiluokasta. Orpo ei myöskään halunnut ottaa kantaa yksityiskohtaisesti tulevan kehysriihen säästökohteisiin tai veronkorotuksiin.

Pääministeri painotti tuulisissa tunnelmissa aloittaneen hallituksen päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä.

Haastattelijoiden viitatessa esimerkiksi elinkeinoministeri Wille Rydmanin viime aikaisista puheisiin, Orpo toivoi kaikilta taitoa olla provosoimatta ja provosoitumatta.

Rydman on muun muassa kritisoinut voimakkaasti mediaa ja kutsunut ay-liikettä mafiaksi.

Pääministeriä Kesärannassa tenttasivat Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi, Kalevan vastaava päätoimittaja Antti Kokkonen sekä Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Jussi Orell.

Juontajana toimi Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Pääministerin haastattelutunti on päättynyt

Pääministerin haastattelutunti on päättynyt. Voit katsoa koko haastattelutunnin Yle Areenasta.

Orpo ydinaseiden kauttakulun sallimisesta: Sille on vahvat perusteet

Orpon mukaan on välttämätöntä, että EU ottaa kovemman roolin puolustuksessa.

– Olemme tarjonneet EU:n tulevan ohjelman yhdeksi otsikoksi varautumisunionia.

Hän toteaa, että EU:lla ja Natolla on oma tehtävänsä, ja ne ovat yhteensovitettavissa.

Orpolta kysytään, miksi Suomi haluaa Natossa juuri maavoimien esikunnan, ei meri- tai ilmavoimien.

– Jos jossain, niin täällä niitä maavoimia tarvitaan.

Suomi saa maaliskuussa toistamiseen kokoomustaustaisen presidentin. Puolueella on myös muun muassa pääministerin, ulkoministerin ja puolustusministerin salkut. Orpolta kysytään, onko kokoomuksen hegemonia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ongelma?

– Siitä ei tarvi olla kenenkään huolissaan, me teemme yhdessä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomessa, hän painottaa.

Tuleva presidentti Alexander Stubb kannatti presidentinvaalikampanjansa aikana, että Suomen pitäisi muuttaa ydinenergialakiaan siten, että se mahdollistaa ydinaseiden kauttakulun.

Ylen Ari Hakahuhta kysyy, tuleeko tästä hallituksen linja?

– Mielestäni sille on vahvat perusteet. Kun presidentti aloittaa kautensa siitä tullaan varmasti keskustelemaan.

Orpo veronkorotuksista: Voimme nostaa verotusta ilman kokonaisveroasteen kasvua

Orpon mukaan on päivänselvää että verotustakin joudutaan tarkastelemaan. Pelkkiä suoria leikkauksia tullaan tekemään ”miljarditasolla”.

– Voimme nostaa verotusta ilman, että kokonaisveroaste lähtee kasvuun. Yritämme löytää niitä, jotka ovat työlle, yrittämiselle ja ostovoimalle vähiten haitallisia.

Orpon mukaan tulevat säästöratkaisut eivät saa jarruttaa työllisyyttä tai haitata investointeja

Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi kysyy Orpolta lisäsäästöjen kohteista. Mistä julkinen sektori voi säästää?

– Meidän ei pitäisi tehdä ratkaisuja, jotka haittaavat työllisyyttä tai investointeja Suomeen.

Orpon mukaan säästöjä haettaessa yksikään kivi ei jää kääntämättä.

Yksi suurimmista kulueristä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Orpo muistuttaa, että yksi syy lisäsäästötarpeelle ovat juurikin kasvaneet sote-kulut.

Orpon mukaan hyvinvointialueiden ohjausta on tehostettava.

– Meidän täytyy auttaa ja kannustaa hyvinvointialueita tekemään uudistuksia, jotta rahat saadaan kohdistettua ihmisten palveluihin.

”En lähde lukuhuutokauppaan”

Turun Sanomien päätoimittaja Jussi Orell kysyy pääministerin arviota tulevista lisäsopeutuksista.

Hallitukselta odotetaan uusia taloustoimia huhtikuun kehysriihestä.

– En lähde tähän lukuhuutokauppaan. Kyse on kuitenkin miljariluokasta. Tästä ei tule helppoa, Orpo sanoo.

”Hallitus on päättäväisempi ja yhtenäisempi kuin kertaakaan sen aloittamisen jälkeen”

Kysyttäessä, kumpi laivaa luotsaa pääministeri Orpo vai valtiovarainministeri Riikka Purra, Orpo vakuuttaa hallituksen linjan yhtenäisyyttä.

Orpon mukaan hallitus valmistautuu erittäin vaikeaan kehysriiheen.

– Hallitus on päättäväisempi ja yhtenäisempi kuin kertaakaan sen aloittamisen jälkeen.

Puheisiin Orpo toivoo malttia. Viime aikoina huomiota ovat herättäneet elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) puheet. Hän on kutsunut ay-liikettä esimerkiksi ay-mafiaksi.

– Pitää olla provosoimatta ja pitää olla provosoitumatta, Orpo muotoilee.

Orpo puolustaa hallituksen uudistuksia

Orpolta penätään vastausta siihen, ovatko neuvottelut aitoja.

– Neuvottelutie ei voi olla jonkun muun määrittelemä kuin hallituksen. Kenelläkään ei voi olla veto-oikeutta, hän sanoo.

Orpo toteaa toivovansa, että lakkoilu ei jatku.

–Toivon ettei suomalaiselle neuvottelujärjestelmälle aiheuteta enempää vahinkoa.

”Haluamme löytää ratkaisun, jonka työmarkkinaosapuolet ovat valmiit hyväksymään”

Politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kysyy Orpolta työmarkkinatilanteesta. Hakahuhta kysyy viitaten tuoreisiin kyselytuloksiin, joiden mukaan enemmistö kansasta tukee poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallituksen työelämätoimia.

Onko Orpon mukaan hallitus tässä työnantajien kanssa ainoastaan oikeassa?

Orpon mukaan kyse on osin kysymysten asettelusta.

Hallitus on aina valmis neuvottelemaan esimerkiksi vientivetoisesta työmarkkinamallista, Orpo sanoo.

– Me todellakin haluamme löytää ratkaisun, jonka työmarkkinaosapuolet ovat valmiit hyväksymään.

Orpo sanoo, että tilanteessa eivät riitele vain asiat vaan ideologiat. Orpon mukaan esimerkiksi työrauhalainsäädäntö ja paikallisen sopimisen laajentaminen eivät suoraan vaikuta työntekijöiden tilanteeseen.

– Emme ole tekemässä mitään radikaalia, Orpo sanoo.