Eri puolilla Suomea toimivat hyvinvointialueiden viranhaltijat kuvailevat vuokralääkäri- ja hoitajabisnestä villiksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kyselyssä kartoitettiin loka-marraskuussa 21 hyvinvointialueen näkemyksiä sairaalaselvityksen taustaksi. Siinä kysyttiin muun muassa, liittyykö henkilöstön saatavuuteen epätervettä kilpailua. Alueista vain neljä ei nähnyt ongelmia vuokratyövoiman käytössä. Ylen MOT-toimitus sai kyselyn haltuunsa tietopyynnöllä. Kyselyyn vastasi johtajia ja ylilääkäreitä.
Kyselyn saatteessa tuotiin esiin, ettei vastauksia tulkita hyvinvointialueiden virallisiksi kannanotoiksi, vaan pyydettiin tietoja asiantuntijoiden kokemuksista.
Seuraavat sitaatit ovat lainauksia kyselystä.
Yritykset soittelevat ”yhteistyön merkeissä” jatkuvasti, mutta kyse on pikemminkin loisimisesta.
Keski-Suomen hyvinvointialue
Somessa rekrytoidaan hyvinvointialueen työntekijöitä firmoihin ilman toimeksiantoa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Lääkäripalveluissa on markkinahäiriö ja alueet joutuvat ostamaan lääkäreitä pakon edessä.
Satakunnan hyvinvointialue
Kyselyn lisäksi olemme haastatelleet tätä juttua varten kuutta eri alueilla toimivaa rekrytoinnista vastaavaa johtajaa.
Vuokratyövoiman käyttöä selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön verkosto esitti vastikään, että vuokratyötä voisi käyttää vain viimesijaisena keinona ja sille pitäisi asettaa hintakatto.
Lääkäreitä haalitaan ”varastoon”
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen johtaja Mikko Pietilä on yksi STM:n kyselyyn vastanneista. Hän kertoi siinä, että sosiaalisessa mediassa rekrytoidaan virassa olevia lääkäreitä keikkafirmoihin jopa kaksin- tai kolminkertaisella palkalla tekemään omia töitään.
Härskiksi tämän tekee se, ettei yrityksillä välttämättä ole sopimuksia hyvinvointialueen kanssa, vaikka näin annetaan ymmärtää. Silti lääkäreitä haalitaan ikään kuin ”varastoon”.
– Kun on pulaa lääkäreistä, niin joku yrittää ostaa heitä nopeasti ja myydä eteenpäin kalliimmalla, kertoo Pietilä Ylelle.
Samaan on törmätty muuallakin.
”Vuokrafirmat kusettavat kaikkia: sekä työntekijöitä että alueita”, kertoo erään hyvinvointialueen sairaalarekrytoinneista vastaava haastattelussa. Hänen mukaansa reppufirmat kartoittavat ensin minkä erikoisalan lääkäreistä alueella on eniten pulaa. Sitten ne alkavat rekrytoida heitä ”mistä tahansa”, jopa hyvinvointialueen toisesta toimipisteestä. Hän kommentoi asiaa nimettömästi, koska ei halua leimata yksittäisiä hyvinvointialueen käyttämiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä.
Keikkafirmat ovat alkaneet tarjota alueille myös lääketieteen opiskelijoita, jotka tarvitsevat ohjaajakseen laillistetun lääkärin palvelun tilaajalta, eli hyvinvointialueelta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Mikko Pietilän mukaan tilanne muistuttaa noidankehää. Hän pelkää hallitsematonta privatisaatiota, eli lääkäreiden joukkopakoa julkiselta puolelta.
– Voi käydä niin, että joudumme pian maksamaan mitä vain saadaksemme työntekijöitä.
”Vuokrafirma sanelee ehdot”
Meneillään on myyjän markkinat.
Viime vuonna vuokrahenkilöstö söi viitisen prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstökustannuksista. Se tarkoittaa 600 - 700 miljoonaa euroa vuodessa.
Selvitäkseen muun muassa hoitotakuusta hyvinvointialueet ovat kiihtyvällä tahdilla turvautuneet vuokratyövoimaan. Hoitotakuu tarkoittaa, että ensiapua on saatava heti, kiireettömään hoitoon esimeriksi terveyskeskukseen on päästävä kahdessa viikossa ja erikoissairaanhoitoon puolessa vuodessa.
Vuodessa vuokratyövoimaan käytetty summa nousi kolmanneksella, mitä vuokratyön käyttöä selvittänyt verkosto pitää huolestuttavana.
Virkalääkärin kuukausipalkalla saa pahimmillaan keikkalääkärin vain viikoksi. Tuntiveloitus huitelee Ylen tietojen mukaan tällä hetkellä jopa 250 eurossa.
Kalliista hinnoista huolimatta alueet eivät saa sitä, mitä ne tarvitsevat, kertoo Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.
– Vuokrafirmat ja lääkärit sanelevat meille monia ehtoja.
Erityisen hankala tilanne on psykiatriassa. Usein keikkalääkärit hoitavat vain tietyt tunnit ja tietyt päivät. Osa saattaa haluta tehdä töitä vain joka toinen viikko.
Se tarkoittaa, että joustaminen, hoidon jatkuvuus ja toiminnan kehittäminen jäävät virkalääkäreiden vastuulle. Lain mukaan myös esimerkiksi päätöksen tahdosta riippumattomasta hoidosta voi tehdä vain viranhaltija.
Eräs Ylen haastattelema ylilääkäri puhuu keikkafirmoista ”hyeenalaumoina”. Hänen mukaansa haavoittuvassa asemassa olevat psykiatriset potilaat tarvitsevat pysyviä hoitosuhteita, joita keikkalääkärit eivät pysty tarjoamaan.
– Vakivirkoihin on erittäin vaikea saada tekijöitä, koska kaikki näkevät, että työn kuorma on kohtuuton. Psykiatriassa kisa on jo hävitty, kertoo Kinnunen.
Ei ihme, että osa alueista ui vastavirtaan.
”Hoitajien palkat karanneet”
Aiemmin sairaanhoitajia ja lähihoitajia vuokrattiin vain satunnaisesti. Nyt heistä on tullut arkipäivää monilla hyvinvointialueilla, kerrotaan kyselyssä.
Sairaanhoitajien palkat ovat karanneet. Yksityistä tuotantoa on paljon ja se on villiä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Lääkäripulaakin kriittisemmäksi on nousemassa hoitajapula.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Hoitajien korvaustasot ovat julkisen talouden kantokyvyn näkökulmasta kohtuuttomia.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Vuokrabisneksen kasvun juurisyy on hoitajapula.
Voimakkainta vuokratyön kulujen kasvu on ollut iäkkäiden palveluissa. Yle kertoi jo viime vuoden alussa vanhustyötä tekevästä lähihoitajasta, joka tienaa reppufirmassa yli 4000 euroa kuussa. Julkisella puolella lähihoitajan palkka on puolet pienempi.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän työvoimabarometrin mukaan lähihoitajan paikkoja on auki eri puolilla maata yhteensä 5 600 ja saman verran tarvittaisiin sairaanhoitajia.
Kyselystä käy ilmi, että virkojen täyttäminen ja kesäsijaisten löytäminen on paikoin muuttunut vaikeaksi. Esimeriksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella viime syksy oli kinkkinen.
– Jouduimme hankkimaan vuokrahoitajia ja pitämään sairaalapaikkoja tilapäisesti suljettuina, koska vajaamiehityksellä ei voi pyörittää ympärivuorokautista toimintaa, kertoo alueen terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Liukko sähköpostitse.
Korjaus 6.3.2023 kello 9.35 : Jutussa luki aikaisemmin virheellisesti, että hyvinvointialueet käyttävät 600 000 – 700 000 euroa vuodessa vuokrahenkilöstöön, oikea luku on 600 – 700 miljoonaa euroa.
Jutun kommentointi on suljettu tavanomaista aiemmin moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.