Kahden hyvinvointialuejohtajan irtisanoutuminen lyhyellä aikavälillä on pantu merkille myös valtiovarainministeriön uudella hyvinvointialueiden ohjausosastolla.
Keskipohjalaisen Soiten hyvinvointialuejohtaja irtisanoutui maanantaina ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluejohtaja viime viikolla.
Helmikuussa aloittaneen osaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahosen mukaan on ollut oikeastaan aikamoinen ihme, että hyvinvointialuejohtajien tehtävässä ei ole ollut tämän enempää kuplintaa.
Ahosen mukaan hyvinvointialuejohtajan työ on tällä valtuustokaudella ollut yksi vaativimmista johtamistehtävistä Suomessa.
– Ylipäätään se, että hyvinvointialuejohtajat saivat luotsattua turvallisen järjestämisvastuun siirron, oli todella iso työ. Tällä kaudella on painottunut talouden ja toiminnan yhteensovittaminen. Johtajat ovat olleet paljon vartijoina toisaalta henkilöstön suuntaan, toisaalta politiikan suuntaan, muistuttaa Ahonen.
Uudenlaista tasapainoilua
Ahosen mukaan hyvinvointialueen johtamismalli on ollut monella tapaa uudenlainen ”harjoitus”.
Hyvinvointialueiden hallintomalli poikkeaa siitä, mihin kuntayhtymissä oli totuttu; alueet saivat luottamushenkilöhallinnon ja valtuutetut, joita ei kuntayhtymissä ollut.
Siitä on seurannut tasapainoilua sen kanssa, miten paljon politiikka puuttuu operatiiviseen johtamiseen, ja kuinka paljon virkamieshallinto puolestaan antaa tietoa päättäjien suuntaan.
– Voi olla valitettavasti niin, että ensimmäisen kauden johtajat ovat joutuneet ikään kuin harjoittelutilanteeseen. He harjoittelevat virkajohdon ja poliittisen johdon suhdetta uudella hyvinvointialuetasolla, sanoo Ahonen.
Ahosen mukaan aluehallituksen puheenjohtaja ja hyvinvointialuejohtaja muodostavat työparin. Jotta hallintomalli toimisi, pitäisi heillä olla saumaton yhteistyö.
– Aluehallituksen puheenjohtajalla ja hyvinvointialuejohtajalla pitäisi olla keskinäinen luottamus ja myös yhteinen suunnitelma siitä, miten uudistuksia viedään eteenpäin, Ahonen toteaa.
Riittävää talousvalvontaa
Hyvinvointialueiden talouskurimuksessa on puhuttu myös valvonnasta.
Viime vuonna syntyneet suuret alijäämät ovat yllättäneet poliittisen johdon ja osin myös viranhaltijat.
Näin kävi esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla, missä herättiin alkuvuodesta odotettua selvästi suurempaan alijäämään ja sen aiheuttamaan säästötarpeeseen. Keski-Pohjanmaalla poliittinen johto pohti myös valvonnan riittävyyttä, kun alijäämä yllätti suuruudellaan.
Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahosen mukaan hyvinvointialueiden talouden valvontaa säätelevä lainsäädäntö on riittävä. Talouden valvontaan löytyy paljon puuttumiskeinoja, eikä lainsäädännön tehostamiseen ole tarvetta.
Ahonen listaa valvonnan keinoja, joita ovat esimerkiksi tarkastuslautakunta, tilintarkastajat sekä ulkoisena tarkastajana valtiontalouden tarkastusvirasto.
– Viime vuosi oli taloudellisesti hyvin poikkeava. Se selittää Keski-Pohjanmaan kaltaisia yllätyksiä, joita taloudessa tuli vastaan muillakin alueilla, muistuttaa Ahonen
Viime vuonna aloittaneiden hyvinvointialueiden budjetointi jouduttiin Ahosen mukaan tekemään sokkona. Oli arvoitus, miten kustannukset kehittyivät, millaisia laskuja tuli ja millaisia sopimuksia alueet perivät kuntayhtymiltä.
Ahonen uskoo, että kun vuodet menevät eteenpäin niin talouteen liittyvät yllätykset vähenevät. Esimerkiksi tämän vuoden osalta talouden ennustettavuus on jo paljon paremmalla tolalla kuin viime vuonna.