Lapin hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi maanantaina suureen säästöohjelmaan kuuluvia linjauksia. Hyvinvointialueen menoja yritetään sopeuttaa pysyvästi noin 98 miljoonalla eurolla.
Sopeutusohjelman kirjaukset johtavat käytännössä siihen, että Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä loppuisivat synnytykset ja päivystysaikaiset leikkaukset.
Keskustan valtuustoryhmän enemmistö ehdotti Pekka Pelttarin johdolla, että sopeutusohjelmasta poistetaan maininnat synnytysten ja päivystysaikaisen leikkaustoiminnan keskittämisestä.
Pelttari harmittelee valtuuston päätöstä. Hänen mukaansa yksi yksityiskohta on ratkaistu, vaikka sairaaloiden työnjaon osalta ei ole päätöstä kokonaisuudessaan.
Myöskään säästötavoitteesta ei Pelttarin mukaan ole vielä varmuutta.
– Tällä hetkellä ei ole varmuutta vielä oikeastaan kellään, onko se lopputulos 70 miljoonaa vai 100 miljoonaa vai jotain muuta. Se tarkentuu tässä parin kuukauden aikana.
Yksi varma muutoskohde on henkilöstö, sillä tähän asti Laphassa on toiminut käynnistysvaiheen henkilöstöorganisaatio.
– Kun palvelurakenne hyväksytään myöhemmin keväällä, niin siinä yhteydessä pitää myös organisaatioita katsella. Enää ei olla käynnistysvaiheessa, vaan sitä pitää virtaviivaistaa. Samoin kuin johtamisen kokonaisuutta.
”Soteuudistuksessa tärkeintä, että peruspalveluihin panostetaan”
Kaikki keskustalaiset eivät kuitenkaan olleet yksimielisesti keskustan aluevaltuustoryhmän vastaesityksen takana. Esimerkiksi aluehallituksen keskustalainen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kannatti hallituksen säästöesitystä.
– Tuossa päätöksessä on valtavan iso määrä erilaisia toimenpiteitä. Siinä on seitsemän sopeuttamisen kärkeä, joihin liittyy huomattavan isoja euromääräisiä säästötavoitteita.
Melaluodon mukaan erilaisia toimenpiteitä valmistellaan ja tarkennetaan noin parin kuukauden ajan ennen kuin niistä tehdään lopullisia päätöksiä. Mitään juustohöylää ei aiota käyttää, vaan rakenteisiin tehdään isoja muutoksia.
– Vaikkapa palvelurakenteen keventämisessä on tulossa merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Sitten on esimerkiksi tarkoitus puuttua palveluverkostoon ja henkilöstöorganisaatioon. Kyllä ne ovat isoja uudistamisen ja uudistumisen kohteita.
Synnytysten ja päivystysaikaisten leikkausten siirto Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan toisi alle neljän miljoonan euron säästöt. Tarve on kuitenkin monikymmenkertainen.
Tarkoittaako se sitä, että pienet terveysasemat joutuvat uhan alle säästöjen aikaansaamiseksi?
– Uskon, että kaikilla on sellainen ajatus, että nimenomaan perustasolla pystytään palvelut pitämään. Sehän on koko soteuudistuksen tärkein asia ollut, että peruspalveluihin panostetaan. Toinen asia, mikä helposti jää unholaan on se, että ennaltaehkäisevällä toiminnalla pystytään vaikuttamaan siihen, Melaluoto sanoo.
Onko Lapha liian pieni hyvinvointialue?
Lähes kaikilla Suomen hyvinvointialueilla on suuria talousvaikeuksia. Tästä herää kysymys, tehtiinkö soteuudistus liikaa keskustan ehdoilla eli syntyikö Suomeen liian paljon, liian pieniä hyvinvointialueita.
Pekka Pelttari ei pidä ainakaan Laphaa liian pienenä.
– Kyllä se pystyy toimimaan tehokkaasti. Ei se asia ratkea sillä, että me lähdemme yhdistämään hyvinvointialueita, koska se sama palveluntarve on siellä edelleenkin olemassa ja se vain johtaa siihen, mihin tämä Lapin suunnitelma tällä hetkellä johtaa siihen, että keskittäminen lisääntyy.
Laphan pientä kokoa ei moiti myöskään Tapani Melaluoto – varsinkin kun Lapha kattaa noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta ja etäisyydet ovat pahimmillaan satoja kilometrejä suuntaansa.
– Lapin hyvinvointialueen toiminnalle täytyy olla edellytykset myös tulevaisuudessa. En missään nimessä näe semmoista tilannetta, että Lapin hyvinvointialueen toiminta olisi vaakalaudalla.
Pelttari vetoaa siihen, että valtion rahoitus on ollut riittämätöntä, ja samaan aikaan inflaatio on nostanut kustannuksia jyrkästi ylöspäin. Esimerkiksi pelkästään palkat ovat nousseet yli 10 prosenttia, mikä tekee Laphan miljardibudjetissa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Inflaatiota oli kuitenkin myös ennen soteuudistusta. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannusten nopeasta noususta on puhuttu vuosikausia.
– Ei olekaan uusi tilanne, mutta meillä on ollut 10 vuotta inflaatio 1–2 prosentin tasolla, nyt se on 7–8 prosenttia. Meillä on tietysti palkat nousseet ennenkin, mutta tässä kohtaa se nousu on ollut tavallista isompi, kun tähän liittyy palkkojen harmonisointi. Näitä odottamattomia tekijöitä on kyllä matkalla ollut, Pelttari sanoo.