Joensuun kaupunginjohtaja ja uimaseura ovat eri linjoilla siitä, onko kaupunkiin tärkeää saada kisatason uimahallia.
Kaupunginvaltuustolle esiteltiin maanantaina vaihtoehtoja palveluverkon järjestämisestä. Säästöjen kohteena ovat muun muassa uimahallit.
Huonoon kuntoon päässyt Vesikon virkistysuimahalli puretaan joka tapauksessa. Epäselvää on vielä se, panostetaanko jatkossa vain Mehtimäelle tulevaan uimahalliin vai jääkö myös Rantakylään oma hallinsa.
Suurin muuttuja hankkeen budjetissa on kysymys kisakatsomosta. Katsomon vaatima budjetti on arvion mukaan noin kolme miljoonaa euroa.
Mehtimäelle rakentuva uimahalli ilman katsomoa maksaisi arviolta 37,4 miljoonaa euroa. Toisessa vaihtoehdossa Mehtimäen halliin tulisi myös katsomo.
– Ajatus katsomosta ja sen rakentamisesta on nyt oudon mustavalkoinen. Se joko rakennetaan suuresti ja kalliisti tai ei lainkaan. Vaihtoehtoja on enemmän, pohtii Joensuun uimaseuran päävalmentaja Petri Hirvonen.
Kahdessa muussa esityksessä Rantakylän uimahalli peruskorjattaisiin ja Mehtimäelle rakennettaisiin uusi uimahalli. Ratkaistavaksi tulisi myös, rakennetaanko Mehtimäelle lisäksi kisakatsomo.
Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä pitää tärkeimpänä sitä, kuinka uimahalli palvelee kuntalaisia ja kansanterveyttä.
– Ensisijainen tavoite on saada kuntalaiset liikkumaan. Mielestäni on toisarvoista, tuleeko katsomoa ja kisamahdollisuuksia, Penttilä kertoo.
Kisahalli kohentaisi Joensuun vetovoimaa
Viime keväällä Joensuun uimahalleista tehtiin käyttäjäkysely. Vastauksissa nousi esiin, että kaupunkiin haluttaisiin kansalliset arvokisat mahdollistava uimahalli. Kisahalli vaatisi katsomotilat.
– Pidän poikkeuksellisena sitä, jos meidän maakuntakeskukseen rakennettaisiin nyt uusi uimahalli, jossa ei huomioida kilpailumahdollisuuksia, Petri Hirvonen tuumaa.
Hänen mukaansa lähes jokaisessa maakuntakeskuksessa ja suuremmassa kaupungissa on uimahalli, jossa SM-tason kilpailuja voidaan järjestää täysikokoisen katsomon kanssa. Tällä hetkellä Joensuuta lähin vastaava uimahalli löytyy Jyväskylästä.
Arvokisatasoinen uimahalli lisäisi uimaseuran valmentaja Petri Hirvosen ja toiminnanjohtaja Marjo Siintomaa-Toljanderin mukaan Joensuun kaupungin vetovoimaa.
– Uimaliiton laskemien mukaan SM-kisoja isännöivä kaupunki saa tuloja kilpailuiden aikana noin 400 000 euroa, Hirvonen kertoo.
Siintomaa-Toljanderin mielestä uimahalli-investoinnilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
– Jos nyt päädytään ratkaisuun, jossa katsomoa ei tehdä, suljetaan kaupungissa järjestettävien vesiurheilukilpailujen mahdollisuus useammaksi vuosikymmeneksi, hän lisää.
Säästöt vielä esitysten tasolla
Uimahallien lisäksi Joensuun kaupungin säästösuunnitelmat kohdistuvat etenkin kirjastoihin ja nuorisotiloihin. Kaupunginjohtajan Jere Penttilän mukaan palveluita ei ole tarkoitus lakkauttaa, mutta niiden laatuun kiinnitetään huomiota.
– Keskustelua käydään vielä erilaisten poliittisten ryhmien sekä kuntalaisten kanssa. Lopulliset päätökset tehdään myöhemmin keväällä.
Kaupunki järjestää avoimia keskustelutilaisuuksia säästökohteisiin liittyen huhtikuun aikana. Päätökset talouden sopeutuksista tehdään kesäkuussa.
Joensuun kaupunki leikkaa palveluitaan yli 20 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2026.