Suomi aikoo osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin tänä vuonna merivoimilla ja ilmavoimilla.
Riski- ja uhka-arvion mukaan miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä ja Naton ilmapuolustuksen tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä ei sisälly merkittäviä riskejä.
Hallituksen eduskunnalle antaman selonteon mukaan tilanne voi tehtävien aikana kuitenkin muuttua vaativammaksi ja hallituksen on ennen osallistumispäätöstä kuultava eduskuntaa.
Häkkänen: Suomi sitoutuu yhteiseen puolustukseen
Sekonteon eduskunnalle esitellyt puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korosti, että osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilin kehittymistä erityisesti Nato-jäsenyyden alkuvaiheissa.
– Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko puolustusliiton alueella. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa ja se edistää myös Suomen nopeaa Nato-integraatiota, Häkkänen linjasi.
Eduskunnan selontekokeskustelussa kaikki eduskuntaryhmät näyttivät vihreää valoa puolustusvoimien osallistumiselle Naton tehtäviin.
Suurimman oppositiopuolueen, SDP:n, ryhmäpuhuja Jani Kokko oli tyytyväinen hallituksen selontekoon.
– Me sosialidemokraatit pidämme keskeisenä, että Suomi osallistuu aktiivisesti liittokunnan toimiin yleisen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi ja osoittaa sitoutumisensa liittokunnan yhteiseen puolustukseen.
– Siksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa sille, että puolustusvoimat osallistuu Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, Kokko totesi.
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kertoi joutuneensa vastaamaan kysymykseen, miten hän voi tukea ajatusta siitä, että suomalaiset sotilaat lähtevät muihin maihin turvaamaan yhteisen Nato-puolustuksen rakentamista.
– Suomen tällä hetkellä erittäin vahvana etulinjan maana täytyy harjoitella ja olla mukana yhteisessä toiminnassa, koska koskaan et tiedä, mitä aika tuo tullessaan.
– Vaikka me haluamme uskoa siihen, että rauha säilyy ja tehdä kaikki sen eteen, niin koskaan ei tiedä ja siihen me tarvitsemme vahvaa yhteistyötä, Kyllönen kuvasi vastaustaan.
Liike nytin puheenjohtaja Harry Harkimo peräsi laajempaa keskustelua Nato-jäsenyyden oikeuksista ja velvoitteista. Hän kysyi, miten Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkoihin.
– Nyt meillä on tyhjä raportti, joka ei kerro mistään, Harkimo arvosteli hallituksen selontekoa.
Suomi ei osallistu nyt Naton maavoimajoukkojen toimintaan
Selonteossa kerrotaan, että puolustusvoimien on tarkoitus osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä Katanpää-luokan aluksella ja enintään 40 henkilöllä 1.4.-31.5.2024 ja Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla ja enintään 100 henkilöllä 3.6.-31.7.2024.
Miinantorjuntaosaston tehtäviin osallistuminen on tarkoitus toteuttaa aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla. Sopimussotilaita on tarkoitus käyttää asevelvollisten tilalla miehistötehtävissä, koska asevelvollisten käyttö osallistumisen aikana ei ole mahdollista.
Lento-osaston henkilöstö koostuisi tämän hetken suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.
Suomi ei ole toistaiseksi osallistumassa maavoimajoukkojen toimintaan. Puolustusministeriön mukaan syynä on muun muassa Suomen maantieteellinen asema Naton itäisellä rajalla ja pääosin reserviläisistä koostuvat maavoimat.
Häkkäsen mukaan Suomi kantaa oman vastuun yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella.
– Tämä on meidän panoksemme. Pitää muistaa koko ajan, että meidän tärkein tehtävämme Natossa on pitää huolta omasta 1 300 kilometrin Nato-rajasta täällä kotimaassa, Häkkänen sanoi helmikuun alussa Ylen haastattelussa.
Yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.
Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviin ja ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä.