Pohjois-Savon pienissä kunnissa on reagoitu hyvinvointialueen suunnitelmiin, joilla palveluverkostosta haetaan kymmenien miljoonien eurojen säästöjä. Esillä on kolme eri vaihtoehtoa, joista jokaisessa Lapinlahden Varpaisjärven terveysasema suljetaan. Lakkautusuhan alla on jopa kymmenen terveyskeskusta ja -asemaa.
Lapinlahden kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Harri Väänänen (ps.) on huolissaan maaseudun vanhuksista.
– Tuntemattoman paikkakunnan vuodeosastolle joutuminen on aika epämiellyttävä ajatus. Syrjäseudun ihmistä lyödään kuin vierasta sikaa.
Myös Vieremän terveysasema on lakkautuslistalla kahdessa vaihtoehdossa.
– Tämä ei Vieremälle käy, kunnanjohtaja Mika Suomalainen toteaa.
Ymmärrystä suunnitelmille ei Vieremän kunnanjohtajalta löydy.
– Meillä on tuhat teollista työpaikkaa, ja täällä tuotetaan 35 miljoonaa litraa maitoa. Silti meille vaan raksit päälle, että pärjätkööt siellä, Suomalainen sanoo.
Myös muut kunnanjohtajat ovat ottaneet kantaa hyvinvointialueen palveluiden keskittämiseen.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.) myöntää saaneensa suoraa palautetta myös itse. Raatikaisesta on selvää, ettei koskaan löydy rakennetta, joka palvelisi kaikkia parhaalla mahdollisella tavalla.
– Vaihtoehtoisissa malleissa on kuitenkin otettu huomioon välimatkat, julkinen liikenne ja yritetty löytää ratkaisuja, jotka olisivat hyviä kompromisseja.
Etävastaanotoista ensisijainen palvelukanava
Hyvinvointialueen tavoitteena on tehdä digipalveluista ensisijainen palvelukanava, mikä tarkoittaa etävastaanottojen lisääntymistä ja siirtää jopa 40 prosenttia asiakaskontakteista digitaalisiin palveluihin. Ihmisten digitaidot ovat kuitenkin eritasoisia.
– Maaseudulla ei osata käyttää digitelevisiota, saati älypuhelinta, Väänänen sanoo.
Raatikaisen mukaan tavoitteena on saada etäpalveluiden piiriin kaikki, jotka voivat asioida digitaalisten kanavien kautta. Näin henkilöstön työ pystytään suuntaamaan sinne, missä tarvitaan ihmistä.
Uudistukset koetaan pettymyksenä
Mittavien säästöjen tavoittelu on kuntapäättäjien mielestä ajamassa kansalaisten tasa-arvon ohi. Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Virrantaa (kesk.) huolestuttaa.
– Uudistuksen piti parantaa palveluja, mutta nyt haetaan vain säästöjä. Meillä on hyvät tilat ja palvelut, mutta nyt ne huononevat, Virranta sanoo.
Keiteleen kunnanjohtaja Emilia Savolaisen mielestä hyvinvointialueen palveluverkkouudistus on viemässä viimeisetkin lähipalvelut pois.
– Palveluiden yhdenvertainen saatavuus on hyvinvointialueista annetun lain keskeinen elementti.
Lopputulos voi poiketa esityksestä
Raatikainen korostaa, että viranhaltijatyöryhmän ehdotus on ensimmäinen keskustelunavaus ja lopputulos voi poiketa esitetyistä malleista.
–Toiminnan rakennetta on kuitenkin pakko muuttaa. Ei ole mitään hyötyä palvelupisteestä, jossa ei pystytä palvelua tarjoamaan henkilöstöpulan vuoksi, Raatikainen sanoo.
Raatikaisen mukaan hyvinvointialuejärjestelmän on pysyttävä niin kestävänä, että se kykenee tuottamaan palvelut myös tulevaisuudessa.
– Se ei onnistu, jos ei olla valmiita tekemään niitä muutoksia, joita on tehtävä, kun maailma ympärillä muuttuu.
Viime vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden yhteenlaskettu talous on reilusti pakkasen puolella. Niiden yhteenlaskettu alijäämä oli viime vuonna 1,35 miljardia euroa, ja valtionvarainministeriö on antanut niille vajaat kolme vuotta aikaa tilanteen korjaamiseen. Pohjois-Savossa tavoite on laskea hyvinvointialueen pysyviä vuosittaisia kustannuksia 30–50 miljoonalla eurolla.