Kymenlaakson kunnat aikovat yhdessä muiden vaikuttajien ja hyvinvointialueen kanssa puolustaa maakunnan sairaaloita.
Tavoitteita on kaksi: Kouvolan Ratamokeskuksessa tulee säilyä ympärivuorokautinen päivystys ja Kymenlaakson keskussairaalassa pitää saada jatkossakin synnyttää.
Kotkan kaupunginjohtajan Esa Sirviön mukaan on itsestäänselvää, että Kotka puolustaa myös Kouvolan palveluita.
– Haluamme olla yhteisessä rintamassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisi alkuvuodesta selvityksen Suomen sairaaloista ja niiden palveluista. Selvityksen perusteella Kouvolan sairaalasta eli Ratamokeskuksesta lakkautettaisiin ympärivuorokautinen päivystys.
Ehdotuksessa myös vähennettäisiin keskussairaaloiden määrää nykyisestä 13 sairaalasta viiteen tai kahdeksaan. Myös synnytyspaikkojen määrää karsittaisiin.
Hyvinvointialue iskee ministeriöön tiedolla
Hyvinvointialue keräsi torstaina yhteen maakunnan vaikuttavissa asemissa olevia ihmisiä. Tilaisuudessa oli poliitikkojen lisäksi edustajia kunnista, elinkeinoelämästä, koulutuksen järjestäjien joukosta ja kansalaisjärjestöistä.
Hyvinvointialueen johtajan Harri Hagmanin mukaan tilaisuudessa oli mukana 30 tahoa, jotka kaikki aikovat omien verkostojensa kautta vaikuttaa asiaan. Lisäksi alueen kansanedustajat ovat mukana rintamassa.
Hyvinvointialue puolestaan on yhteydessä ministeriön virkamiehiin ja antaa heille tietopaketteja hyvinvointialueesta. Vaikuttamisaikaa on vain kevät, mutta se ei ole Hagmanin mukaan ongelma.
– Meillä on näiden asioiden selvittäminen aloitettu hyvissä ajoin viime vuoden puolella, Hagman sanoo.
Kymenlaakson asema hyvä
Kotkan sairaalan päivystyksessä loppuisi tila, jos Kymenlaakson sairaaloiden päivystykset yhdistettäisiin. Jo nyt molemmat päivystykset ovat ajoittain hyvin ruuhkaisia.
Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaan mukaan muutos tarkoittaisi esimerkiksi paljon potilaskuljetuksia, mikä ei säästäisi rahaa nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi Kouvolan pohjoisosista Paljakasta ajaisi Kotkaan päivystykseen puolitoista tuntia.
– Jos keskussairaalan toimintaprofiili muuttuisi niin, että yöllistä leikkaussalipäivystystä tai synnytyksiä ei olisi, niin silloin päivystysasiointi voisi kohdistua paljon kauemmas kuin Kouvolasta Kotkaan, Mäntymaa sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2015 asettama raja synnytystoiminnalle on tuhat vauvaa vuodessa. Kymenlaakson keskussairaalassa syntyi vuonna 2023 yli tuhat vauvaa.
Muutokset eivät säästäisi
Yksi ministeriön selvityksen perusteista on ollut henkilöstön riittävyys.
Kymenlaakson henkilöstötilanne ei ole hyvinvointialueen mukaan maan häntäpäästä. Päivystykseen on riittänyt hyvin hoitohenkilökuntaa. Lääkäreiden työpanosta on sen sijaan pitänyt ostaa. Sen kustannukset ovat kovat.
Selvityksen ehdottamat muutokset eivät kuitenkaan parantaisi Marja-Liisa Mäntymaan mukaan taloutta.
– Olemme alueellisesti vakuuttuneita siitä, että esimerkiksi sellaisia taloudellisia hyötyjä ei olisi saatavissa, mitä työryhmä on esittänyt. Se ei varmistaisi myöskään työvoiman saatavuutta.
Sairaaloita tarvitsee kehittää myös Mäntymaan mielestä, mutta työryhmän esitykset ovat liian radikaaleja ja hallitsemattomia.
Selvityksen ja vielä valmisteilla olevan hallituksen esityksen pohjalta eduskunta päättänee jo tänä vuonna, miten sairaalapalvelut tulisi Suomessa järjestää.
22.2. klo 15:40 Tarkennettu Werningin kuvatekstiä työryhmän esityksen osalta.