Helsinkiläinen taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus Lapinlahden Lähde on valittu yhdeksi viidestä EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon saajista.
Palkinto jaetaan kansalaisten voittoa tavoittelemattomille ja innovatiivisille projekteille, jotka edistävät eurooppalaisia arvoja. Finalistien joukkoon on valittu myös toinen helsinkiläinen toimija Lilinkotisäätiö.
Tänä vuonna palkinnon teemana on mielenterveys.
Kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mieli ry:n johtava asiantuntija ja Pro Lapinlahti mielenterveysseuran varapuheenjohtaja Kristian Wahlbeck toteaa, että palkinnon saaminen on merkittävä asia.
– Mielenterveys on nyt koetuksella Suomessa ja koko Euroopassa. Sen takia mielenterveys on valittu palkinnon teemaksi, Wahlbeck sanoo.
Lapinlahden kaupunginosassa sijaitsevan vanhan mielisairaalan tiloissa toimiva Lapinlahden Lähde on Wahlbeckin mukaan eturintamassa tekemässä uudenlaista mielenterveystyötä.
– Mielenterveyttä ei hoideta pelkästään lääketieteellisin keinoin. Myös kulttuurilla, ympäristöllä ja yhteisöllisyydellä on merkitystä, Wahlbeck sanoo.
Varsinainen voittaja valitaan finalistien joukosta myöhemmin Brysselissä. Viisi finalistia jakaa 50 000 euron palkinnon.
Pro Lapinlahti mielenterveysseuran toimintakoordinaattori Katja Liuksiala kertoo, että vielä ei ole tiedossa, miten rahat käytetään.
– Pyöritämme laajaa toimintaa melko rajallisella budjetilla, joten raha menee toiminnan kehittämiseen kaupunkilaisten hyväksi, hän kertoo.
Toimintaan tulee muutos, jos alue myydään
Lapinlahden Lähde on toinen 1800-luvulla rakennetun, vanhan mielisairaalan vuokralaisista. Toimintaa luotsaa Pro Lapinlahti mielenterveysseura, joka on perustettu 36 vuotta sitten.
Sairaalatoiminta päättyi vuonna 2006. Viimeiset potilaat lähtivät vuonna 2008. Yhdistys jatkoi toimintaansa.
– Kävikin niin, että entisestä vapaaehtoisyhdistyksestä tulikin itse aktiivinen toimija ja työllistäjä rakennukseen. Vastaamme useasta toiminnasta Lapinlahdessa, Katja Liuksiala sanoo.
Liuksiala lisää, että muutos vapaaehtoisyhdistyksestä toimijaksi on vaatinut suuren työn. Nykyisin yhdistyksellä on työntekijöitä ja tuetusti työllistettyjä henkilöitä yhteensä noin 20.
Sairaala-alueen tulevaisuus on tällä hetkellä kuitenkin auki. Alueen kehittämiseen on liittynyt viime vuosina monenlaisia käänteitä. Alue kiinnostaa kiinteistösijoittajia, ja alueen omistajuudesta tehdään päätöksiä loppukeväästä. Toistaiseksi Lapinlahti on kaupungin omistuksessa.
Pro Lapinlahti mielenterveysseura sekä muut talon toimijat toivovat ratkaisua, joka mahdollistaa toiminnan jatkumisen.
Liuksiala pitää Lapinlahtea yhteisenä kulttuuriperintönä, jonka nykyiseen konseptiin käydään tutustumassa ulkomaita myöten.
– Olemme tehneet kuntalaisaloitteen, jossa on jo nyt yli neljä tuhatta nimeä. Jos alue yksityistyy liikaa, vaarantuu kaikille avoin, maksuton, osallistava ja yhteisöllinen toiminta.
Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck muistuttaa, että talo luo nykyään useita työmahdollisuuksia.
– Lisäksi kehitämme kestävän kehityksen kiertotaloutta, hän sanoo.
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoi syyskuussa julkaistussa Ylen jutussa toivovansa, että Lapinlahden alueen kehittäminen jatkuisi.
– Toivon, että alueelle löytyisi sellainen kehityssuunnitelma, joka ottaisi laajemmin huomioon kaupunkilaisten tarpeet ja taloudelliset ja kestävyyteen liittyvät näkökannat, hän sanoi.
Sairaalahuoneet ovat työtiloja
Historiallisessa rakennuksessa työskentelee Lapinlahden Lähteen lisäksi myös muita toimijoita. Vanhoista sairaalahuoneista löytyy muun muassa yrittäjien ja taiteilijoiden työhuoneita.
Johanna Danielsson ja Katja Nieminen pyörittävät molemmat omaa verhoiluyritystä Lapinlahdessa. He työskentelevät yhteisessä työhuoneessa.
– Tila on pieni, mutta miljöö korvaa tilanpuutteen, Danielsson sanoo.
Danielsson on huolissaan rakennuksen tulevaisuudesta. Ajatus rakennuksen myynnistä yksityiselle toimijalle huolestuttaa.
– Lapinlahti voi olla kaikkien kaupunkilaisten käytössä juuri siksi, että se on kaupungin omistuksessa, Danielsson sanoo.
