Runkovesiputken rikkoutuminen Espoon Mäkkylässä sekoitti jopa 100 000 ihmisen elämää Etelä-Suomen hiihtolomaviikon aluksi.
Liitoskohdan rikkoutuminen oli täysi yllätys, sillä putkiosuus oli vielä suhteellisen hyvässä kunnossa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kertoo jatkavansa tapauksen selvittämistä.
Helsingin seudun vesihuoltoverkosto on monin paikoin käyttöikänsä päässä. Viime vuonna putkirikkoja tapahtui HSY-alueella noin 300, siis lähes päivittäin.
Alueen vesihuollon kehittämiseen ja korjaamiseen kuluu noin 180 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se ei läheskään riitä kaiken kertyneen korjausvelan paikkaamiseen.
– Siihen pyritään, että korjausvelka ei ainakaan kasva, mutta se on kovan työn takana, HSY:n vesihuollon toimialan verkko-osaston johtaja Tommi Rantala tiivistää.
Töitä tilanteen parantamiseksi tehdään kuitenkin joka päivä, hän vakuuttaa.
– Analysoimme koko ajan meidän vesihuoltoverkostoamme, sen kuntoa, käyttöikää ja niin edelleen. Näitä Espoon kaltaisia ikäviä, yllättäviä putkirikkoja toki silti välillä sattuu.
HSY:n vastuulla on Rantalan arvion mukaan noin viidesosa koko Suomen vesihuollosta.
Lähin vertailukohta Helsingin seudun vesihuoltoverkostolle laajuuden puolesta löytyy Tukholmasta.
– Pääkaupunkiseudulla putkirikkojen vaikutukset ovat usein laajoja tiheän asutuksen takia. En kylläkään muista, milloin viimeksi olisi näin laajoja haittoja ollut, kuin nyt Espoossa oli, Rantala pohtii.
Korjausvelasta korotuksia asiakasmaksuihin
HSY joutuu tekemään vesihuollon korjauksia ja investointeja osin velkarahalla. Se tuo omat paineensa esimerkiksi korjauskohteiden ja korjausajankohdan valintaan.
Korjausvelkaa on kaikilla HSY-kunnilla. Paikoin hyvinkin vanhat valurautaputket voivat olla edelleen hyvässä kunnossa, kun taas samaan aikaan toisaalla heikommasta materiaalista valmistetut putket voivat pettää yllättävän nopeasti. Se tekee kokonaisuuden ja remonttiaikataulujen hallinnasta kimuranttia.
HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Mari Heinonen vertaa asetelmaa taloyhtiöiden putkiremontteihin, toki eri mittakaavassa.
– Siinäkin puhutaan valtavista summista asukkaiden henkilökohtaisessa taloudessa, eikä mikään taloyhtiö halua aloittaa remonttia liian aikaisin, mutta ei tietenkään liian myöhäänkään, ettei isompia vuotovahinkoja tulisi.
Pitkällä aikavälillä HSY:n on katettava menonsa asiakasmaksuilla, joten niihin on luvassa korotuksia myös lähivuosina.
– Meidän pitäisi ottaa joko hirveästi lisää velkaa tai korottaa asiakasmaksuja paljon enemmän kuin olemme viime vuosina tehneet, jotta saisimme kaikki korjaukset tehtyä tässä ja nyt, Heinonen toteaa.
Vielä tällä hetkellä HSY turvautuu sekä velan ottamiseen että maksujen korottamiseen. Lisävelan nostamisesta on kuitenkin tarkoitus päästä eroon vuoteen 2032 mennessä.
Sen jälkeen lainamäärä olisi vielä saatava pienenemään, Heinonen muistuttaa.
– Siihen suuntaan olemme menossa, mutta se ei tapahdu ihan vuodessa eikä kahdessa. Suunta on kuitenkin oikea.