Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kemin, Tornion ja Savonlinnan kaupungit tyrmäävät sairaalaselvityksen ja esittävät uutta toimintamallia

Kannanoton mukaan Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden päivystystoiminnan lakkauttamiseen tähtäävä selvitys on laadittu täysin vastuuttomasti ja puutteellisin tiedoin.

Mehiläinen Länsi-Pohjan ulko-ovi
Viime ajat ovat entisestään synkentäneet Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden tulevaisuudennäkymiä. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Kemin, Tornion ja Savonlinnan kaupungit tyrmäävät sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän esityksen, joka johtaisi päivystystoiminnan lopettamiseen Kemin ja Savonlinnan sairaaloissa.

Työryhmän raportissa sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintoja ensin supistettaisiin ja lopulta lakkautettaisiin kokonaan.

Kannanotossa todetaan, että työryhmän selvitys romuttaa vasta vuoden toiminnassa olleen hyvinvointialuemallin. Lisäksi kaupungit moittivat selvitystä vastuuttomasti ja puutteellisin tiedoin laadituksi.

– Jo pelkästään selvityksen julkaisu aiheuttaa epävarmuutta väestölle, heikentää palveluja sekä hankaloittaa sairaaloiden henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointia.

Kaupungit esittävät, että alasajon sijaan Savonlinnan ja Kemin sairaaloita on kehitettävä ja uudistettava julkisen ja yksityisen palvelutuottajan yhteisiksi palvelu- ja päivystyskeskuksiksi. Esityksessä viitataan Länsi-Pohjaan, missä palvelua on jo vuosia tuottanut yksityinen Mehiläinen hyvin tuloksin.

– Olisi merkittävää rajallisten resurssien haaskaamista jättää tällainen kustannuksiltaan hallittu sairaaloiden kehittymisen mahdollisuus hyödyntämättä, jossa keskeinen hyötyjä olisi palveluiden käyttäjä ja yhteiskunta.

Kemin, Tornion ja Savonlinnan kaupunkien delegaatio luovuttaa ensi keskiviikkona kannanoton eduskuntaryhmien ja puolueiden puheenjohtajille sekä Etelä-Savon ja Lapin kansanedustajille.

Lain ja hallitusohjelman vastainen esitys

Kaupungit tuomitsevat yhteisesti työryhmän selvityksen lainsäädännön ja hallitusohjelman vastaiseksi.

– Selvitys ei perustu voimassa olevaan hyvinvointialuelainsäädäntöön tai hallitusohjelman linjauksiin palvelulainsäädännön ja hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamisesta, kaupungit toteavat.

Kannanoton mukaan selvityksen julkaisu ja sen sisältämät toimet vaarantavat hyvinvointialueiden toimenpiteet saada talous tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Näin siksi, että hyvinvointialueilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa selvityksen linjauksia ja toimenpiteitä nykyisen rahoituslain puitteissa.

– Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden lopettaminen aiheuttaisi merkittävät lisäkustannukset Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille sekä romuttaisi mahdolliset hyödyt työvoiman saatavuuden ja säästöjen osalta.

Savonlinnan keskussairaalan työntekijöitä mielenilmauksessa sairaalan sisäänkäynnillä.
Savonlinnan keskussairaalan työntekijät järjestivät kuukausi sitten mielenilmauksen vastustaakseen Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloiden palveluiden supistamista. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle

Lisäisi potilaskuolemia ja vaarantaisi työvoiman saatavuuden

Kaupungit vetoavat myös sote-uudistuksen tavoitteeseen palveluiden tasapuolisesta saatavuudesta.

– Itä-Savo ja Kemi-Tornio ovat maantieteellisesti rikkonaisia alueita ja pitkät etäisyydet vaarantaisivat akuuteissa tilanteissa hoitoon pääsyn ja potilasturvallisuuden. Selvityksen mukaiset toimet tulevat lisäämään potilaskuolemia sekä vakavia terveysvaurioita.

Kaupunkien mielestä keskussairaalatasoisen hoidon ja päivystysten lakkauttaminen Savonlinnan sekä Länsi-Pohjan sairaaloissa johtaisi ennen pitkää myös alan koulutuksen alasajoon kyseisillä alueilla.

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Eija Stenbergin mukaan Savonlinnan seudulle on tärkeää Samiedun ja Xamkin koulutukset, ja samanlainen tilanne on myös Kemin alueella.

–Yhteispäivystyksen säilyminen on elinehto näiden koulutuksien jatkumisille. Raportissa ei ole huomioitu millään tavoin kokonaisvaikutuksia alueilla. Hoitoon pääsyä vaikeutetaan ja aiheutetaan ongelmia jo ennestään sairaille ja hoitoa tarvitseville asukkaille, Stenberg sanoo.

Kannanotossa todetaan, että mikäli ympärivuorokautinen päivystys ja koulutukset ajetaan alas, kaupungit menettävät yli 1700 sote-alan opiskelupaikkaa, ja valmistumatta jäisi vuosittain yli 600 sote-alan ammattilaista Suomen työmarkkinoille.

Hoitaja siirtämässä potilasta kirurgian poliklinikalle Mehiläinen Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä
Kemi, Tornio ja Savonlinna kantavat huolta myös osaavan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Oulu ja Kuopio veisivät alueiden rahat

Savonlinnan ja Meri-Lapin alueella on yhteensä lähes 10 000 vientiteollisuuden työpaikkaa. Kannanoton mukaan molempien alueiden elinvoima, huoltovarmuus ja kriisinkestävyys vaarantuisivat sairaaloiden toimintojen supistuessa tai loppuessa.

Jos alueiden päivystys- ja leikkaustoimintoja lakkautetaan tai merkittävästi supistetaan, alueiden huoltovarmuus vaarantuu merkittävästi puhumattakaan muista haittavaikutuksista, toteavat Savonlinnan sekä Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Terho Kaskinen (kesk.) ja Reijo Viitala (vas.).

Kaupungit tähdentävät, että asiakasvirrat Kemi-Torniosta suuntaisivat todellisuudessa yliopistolliseen sairaalaan Ouluun ja Savonlinnasta vastaavasti Kuopioon – eivätkä Rovaniemen ja Mikkelin sairaaloihin, kuten selvityksessä on nyt oletettu.

– Tämä vaarantaisi Rovaniemen ja Mikkelin keskussairaaloiden olemassaolon ja johtaisi myös siihen, että molemmat hyvinvointialueet joutuisivat lopettamaan toimintansa itsenäisinä hyvinvointialueina viimeistään vuoden 2030 alussa, sillä niiden rahoituspohja katoaisi.