Lapin pelastuslaitokselta ei ole löytynyt palotarkastuspöytäkirjoja palaneesta Silver Fox -hostellista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Rakennuksen olisi lain mukaan pitänyt olla säännöllisen määräaikaisen valvonnan piirissä pelastuslaitoksella, mutta puuttuvien asiakirjojen perusteella se on todennäköisesti jäänyt valvontakierron ulkopuolelle.
Lapin pelastuslaitos tiedotti asiasta itse perjantaina.
Äkäslompolossa sijaitseva hostelli paloi maan tasalla viime viikolla. Palossa menehtyi kaksi henkilöä. Yksi tiettävästi rakennuksessa ollut henkilö on edelleen kateissa ja hänen epäillään menehtyneen myös palossa. Yhteensä 31 henkilöä pelastautui itse palosta.
Pelastuslain mukaan majoituskohteiden turvallisuus on aina kohteen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan vastuulla. Kohteen omistaa Suomen Latu.
Majoituskohteiden turvallisuutta pitäisi lain mukaan valvoa tarkastuskäynneillä ja asiakirjavalvonnalla. Lapissa majoituskohteiden turvallisuuden valvonta kuuluu Lapin pelastuslaitokselle. Kohteiden valvontaväli on puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Tarkastuskäyntien valvontapöytäkirjojen säilytysaika on kymmenen vuotta.
Liikaa valvontakohteita, liian vähän tarkastajia
Lapin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön Timo Rantalan mukaan pelastuslaitokselle kertyi 2010-luvulla aliresursoinnin myötä valvontavelkaa.
Valvontavelka tarkoittaa käytännössä, että valvontatoiminta on ollut puutteellista. Rantalan mukaan pahimpina vuosina valvontatavoitteista on jääty noin 30 prosenttia, toisin sanoen valvontakohteista noin kolmannes on voinut jäädä tarkastamatta.
Rantalan mukaan kohteita on jäänyt valvomatta muun muassa koska matkailun kasvun myötä valvottavien kohteiden määrä on lisääntynyt. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on määräaikaisvalvonnan piirissä noin 4000 kohdetta. Puutteiden takia pelastuslaitos palkkasi 12 uutta palotarkastajaa vuosina 2021–2022.
– Nykyisillä resursseilla arvioimme, että valvontavelka saadaan poistettua kokonaisuudessaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, Rantala sanoo.
Laki ei tarkalleen ottaen määrittele, kuinka usein erilaiset kohteet tulisi tarkistaa. Laki kuitenkin vaatii pelastuslaitosta laatimaan vuosittain valvontasuunnitelman. Suunnitelman mukaiset valvontakohteet jaetaan vuosittain vastuupalotarkastajille ja he aikatauluttavat kohteet tulevalle vuodelle.
– Oma tavoitteemme on ollut, että majoituskohteet tarkastetaan puolen vuoden tai maksimissaan viiden vuoden välein, Rantala sanoo.
Entä olisiko ollut rakennuksen omistajan tai yrittäjän vastuulla huomata, ettei majoitusliikkeessä ole vuosikausiin tehty palotarkastusta?
– Sitä en lähde kommentoimaan, ja siihen en pysty vastaamaan, Rantala sanoo.
Onnettomuustutkintakeskus tiedotti perjantaina, ettei yksikään haastatelluista paikalla olleista kuullut palovaroittimia. Se ei silti täysin sulje pois sitä, etteivätkö ne olisi toimineet.
Ylen haastatteleman Suomen Ladun toiminnanjohtajan Eki Karlssonin mukaan kohteessa oli palovaroittimia, mutta niiden toimivuuteen tai kohteen paloturvallisuuteen hän ei ota kantaa.
Yle yritti tavoitella perjantaina 23.2. Eki Karlssonia sekä hostelliyrittäjä Pekka Laanpäätä kertomaan tiesivätkö he, ettei palaneen rakennuksen palotarkastuksia oltu tehty vuosiin. Emme ole toisaiseksi tavoittaneet heitä.
Otsikkoa muokattu 23.2. klo 15.13. Juttua korjattu sen osalta, mitä laki sanoo palotarkastuksista.
Juttuun lisätty Timo Rantalan kommentteja, kello 15.35.