Lapualainen Heidi Hirvelä myi kaksi hevosta eteläpohjalaiselle äidille ja tyttärelle. Hevosten oli tarkoitus tulla perheelle lemmikeiksi.
Myynnin jälkeen alkoi kuitenkin ilmetä ongelmia. Osamaksut jäivät ostajilta maksamatta.
– Olin puhelimitse paljon yhteyksissä ostajiin. Kysyin, miten heillä menee, ja he lähettivät kuvia hevosista. He sanoivat, että hyvin menee, kertoo Hirvelä.
Noin kaksi viikkoa myynnin jälkeen Hirvelä kävi katsomassa hevosia, ja silloin kaikki näyttikin olevan hyvin. Kahdeksan kuukauden päästä tilanne oli toinen.
Kun maksuja ei kuulunut, Hirvelä päätti lähteä hakemaan hevosia takaisin. Näky paikan päällä oli järkyttävä.
– Hevoset olivat luuta ja nahkaa. Heillä ei ollut vettä, ei mitään. He uivat omassa ulosteessaan ja kaviot olivat hoitamatta. Kaikki hoito oli laiminlyöty, kuvailee Hirvelä.
Tallissa oli yhteensä neljä hevosta, kaksi Hirvelän omistamaa, yksi toisen myymä ja yksi ylläpitoon tullut.
Hevoset yritettiin pelastaa, mutta eläinlääkäri joutui kuitenkin lopettamaan yhden heti. Loput kolme Hirvelä otti hoitoonsa.
– Toinen kuoli meillä hoidosta huolimatta. Kolmannenkin hevosen jouduimme lopettamaan, koska hänellä oli pahat tulehdukset, jotka eivät laantuneet lääkkeillä. Neljännellä on vielä toivoa toipua, vaikka hänkin näyttää pahalta.
Välinpitämättömyys järkyttää
Hirvelä ei ymmärrä, miksi näin on käynyt. Hän kuvailee laiminlyöntiä silkaksi pahuudeksi ja välinpitämättömyydeksi.
– Me entiset omistajat kysyimme säännöllisesti, miten heillä menee ja ehdotimme, että voimme hakea hevoset pois. He vastasivat aina, että hevosia ei saa hakea missään olosuhteissa, että he kyllä maksavat. Koko ajan piti maksuajan kanssa joustaa.
Perhe oli myös kertonut omaavansa hevostaustaa ja heillä oli ennenkin ollut hevosia.
– En usko, että tässä on kyse tietämättömyydestä. Eläinlääkäri sanoi, että hän ei ole näin räikeää tapausta uransa aikana nähnyt. Lähes 100 litraa vettä joi jokainen hevonen, eläinlääkärin juottotestin mukaan, sanoo Hirvelä.
Perhe oli muuttanut tilalta pois, ja on kyseenalaista, oliko hevosia käyty hoitamassa muuton jälkeen. Tilalla asui nimittäin uudet vuokralaiset.
– Omien sanojensa mukaan perhe oli käynyt hoitamassa hevosia, mutta ei se siltä näyttänyt. He ovat varmaan antaneet vettä ja heinää jossain vaiheessa, mutta törkeän huonolla hoidolla hevoset ovat olleet, sanoo Hirvelä.
Yle ei ole onnistunut tavoittamaan ostajaperhettä.
Seinäjoen ympäristöterveydenjohtaja Virpi Ala-Risku vahvistaa, että paikalla käytiin ja hevoset vietiin tallilta pois. Hän myös vahvistaa kolmen hevosen kuolleen.
Pohjanmaan poliisi vahvistaa, että tapauksesta on aloitettu esitutkinta nimikkeellä törkeä eläinsuojelurikos. Esitutkinnassa on kuultu henkilöitä, kerätty saatavilla olevaa todistusaineistoa sekä tehty viranomaisyhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa. Esitutkinta on alkuvaiheessa ja poliisi jatkaa asian selvittämistä.
Syitä tapauksille voi olla monia
Eläinten hoidon laiminlyöntien taustalla on usein ihmisten elämänhallinnan pettäminen, jaksamisongelmat ja muut haasteet henkisessä hyvinvoinnissa, kertovat asiantuntijat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Laiminlyönteihin voi liittyä myös tietämättömyyttä ja taloudellisia syitä.
Kun tällaisia tapauksia tulee ilmi, eläinlääkärit tekevät tarkastuksen, laativat tarkastuskertomuksen ja päätöksen määräyksineen.
Vakavissa tapauksissa eläimille hankitaan hoitoa ulkopuoliselta taholta tai asian vaatiessa eläimiä lopetetaan jatkokärsimysten lopettamiseksi.
Kaikista tapauksista, joissa eläinten hyvinvointilakia on rikottu, ilmoitetaan poliisille. Vakavissa tapauksissa voidaan pyytää poliisin tutkintaa paikalle.
Vakavia laiminlyöntejä tulee esiin tasaisesti
Jos on syytä epäillä, että eläinten hyvinvointisäädöksiä on rikottu, valvontaviranomaisen on lain mukaan heti tehtävä poliisille ilmoitus.
Poliisi päättää rikosoikeellisista jatkotoimista.
Vakavia eläinten ruokinnan ja hoidon laiminlyöntejä tulee aluehallintoviraston mukaan esiin melko tasaisesti. Suuri osa tapauksista hoituu kuntien valvontaeläinlääkärien työnä.
Kiireellisiä toimenpiteitä on tehty vuosittain noin 5–8 prosentissa aluehallintovirastoon raportoiduissa, epäilyyn perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa. Osuus on pysynyt tasaisena viime vuosina.
Valvontaeläinlääkäreitä on tullut lisää ja se on viraston mukaan lisännyt ihmisten tietoisuutta valvonnasta ja siitä, keneen kuuluu ottaa epäilytapauksissa yhteyttä.