Savonlinnan, Kemin ja Tornion kaupungit ilmoittivat viime viikolla vetoavansa eduskuntaan, jotta sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän selvityksessä esitetyt päivystystoiminnan karsimiset peruttaisiin.
Työryhmän raportissa sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintoja ensin supistettaisiin ja lopulta lakkautettaisiin kokonaan. Kaupungit moittivat selvitystä vastuuttomasti ja puutteellisin tiedoin laadituksi.
Työryhmän selvitys on aiheuttanut harmaita hiuksia myös Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan johdossa. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä suhtautuu edelleen selvityksen lopputulokseen vain yhtenä ministeriön pöydällä olevista vaihtoehdoista, mutta on silti siihen pettynyt.
– Meidän on ollut pakko jäädä odottamaan hallituksen päätöksiä. Yrityskumppanit totesivat, että on mahdotonta edetä, selvittää asioita tai tehdä tarkempia laskelmia, kun koko sairaalan tulevaisuus on auki, Seppälä toteaa.
Eloisassa on jo viime vuodesta lähtien pyöritelty mallia, jossa Savonlinnan sairaalan toimintaa kehitettäisiin yhdessä yksityisen toimijan kanssa. Kesäkuussa hyvinvointialue tiedotti käyneensä markkinavuoropuhelua kahdeksan yhtiön kanssa.
Nyt suunnitelmat ovat jäissä. Seppälä kertoo, että käytännössä Eloisalle aiheutuu tänä vuonna jopa miljoonien eurojen edestä ylimääräisiä kustannuksia, kun erikoissairaanhoitoa ei päästä kehittämään.
Yhteistyö yksityisen kanssa kiinnostaa yhä
Sairaalatasolla sosiaali- ja terveydenhuoltoa on ulkoistettu muun muassa Kemissä sijaitsevassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa ja Jämsän Jokilaakson sairaalassa.
Pienemmässä mittakaavassa eli yksittäisten kuntien terveydenhuollon ulkoistuksia on tehty esimerkiksi Sysmässä ja Sulkavalla. Taustalla on useassa tapauksessa ollut huoli palveluiden säilymisestä sote-uudistuksen jälkeen.
Ulkoistussopimukset siirtyivät hyvinvointialueille sellaisinaan, ja niissä on monenkirjavia irtisanomisehtoja. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä hyvinvointialue on valmis jopa käräjöimään, voiko se irtisanoa Sysmän kunnan solmiman sote-ulkoistussopimuksen.
Länsi-Pohjan sairaalan kokonaisulkoistus pysyi voimassa niukimmalla mahdollisella marginaalilla, kun Lapin aluevaltuusto äänesti sopimuksen jatkon puolesta äänin 30–29. Sairaalan päivystys siirtyy vuonna 2025 Mehiläiseltä hyvinvointialueen vastuulle.
Tarkkaa mallia yhteistyöstä yksityisen tai julkisomisteisen sote-palveluntuottajan kanssa ei vielä Etelä-Savossa ole, hyvinvointialuejohtaja Seppälä kertoo.
– Se voisi olla mitä vain yhden leikkaustiimin osaulkoistuksesta laajamittaisempaankin kumppanuusmalliin, jopa kokonaisulkoistukseen Länsi-Pohjan malliin. Vaihtoehtoina halutaan pitää useita eri konsepteja.
Selkeät terveiset hallitukselle
Etelä-Savossa on THL:n tilastojen mukaan Suomen lyhimmät erikoissairaanhoidon leikkausjonot. Eloisassa leikataan nykyisellään runsaasti myös muiden hyvinvointialueiden asiakkaita.
Kiinnostusta leikkausjonojen lyhentämiseen olisi runsaasti myös yksityisellä puolella. Julkisen puolen osaaminen ja resurssit voitaisiin hyödyntää tässä työssä.
– Tiedämme, ettei Suomessa ole juurikaan yksityistä leikkaustoimintaa ja hoitojonot ovat pitkiä. Aihioita on pyöritelty hyvinkin paljon, Seppälä kertoo.
Etelä-Savon hyvinvointialueella on tarve etsiä säästöjä esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, mutta suunnitelmia ei voida tehdä, koska on epäselvää, millaista toimintaa hyvinvointialueen sairaaloissa jatkossa saa tai ei saa tehdä.
Hyvinvointialuejohtaja Seppälällä on hallituksen suuntaan selkeät terveiset.
– Valtiolta tarvittaisiin hyvin nopeasti selkeät linjaukset, mitä tapahtuu ja missä. Sairaalaverkkoraportissa ajettaisiin toimintaa alas porrasteisesti ja vuosien ajan, mikä tekee kehittämisen mahdottomaksi. Todennäköisesti se vain lisää kustannuksia, eikä säästä, mikä varmasti oli valtion tavoitteena.