Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Viron puolustusvoimien tuleva komentaja: Sota pitää voida viedä Venäjän alueelle

Ukrainalle on annettava valtuudet iskeä länsiasein myös Venäjän maaperälle, sanoo prikaatikenraali Andrus Merilo Ylen haastattelussa.

Pelko on pahasta, sillä se vain yllyttää Venäjää, toteaa Andrus Merilo.

TALLINNA – On todennäköistä, että se tapahtuu pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin.

Näin Viron puolustusvoimien tuleva komentaja, äsken prikaatikenraaliksi ylennetty Andrus Merilo arvioi Venäjän mahdollista sotilaallista yhteenottoa lännen kanssa.

Venäjän hyökkäyksestä muuallekin kuin Ukrainaan on alkuvuoden aikana varoiteltu ympäri Eurooppaa. Arviot siitä, kuinka kauan lännellä on aikaa varautua, ovat vaihdelleet muutamasta vuodesta vuosikymmeneen.

Merilon mukaan aika-arviot ovat turhia.

– Venäjä ei anna meille takuulla mitään valmisteluaikaa. Meidän pitää kyetä torjumaan hyökkäys heti kun se tapahtuu, hän sanoo.

Länsimaiden asettama rajoitus oli virhe

Merilo painottaa ensimmäisen taistelun ratkaisevaa tärkeyttä. Yksi Ukrainan sodan opetuksista on, että Venäjän hyökkäyksen ensimmäinen aalto pitää pysäyttää.

– Pitää tehdä vastarintaa, vaikka hyökkääjä olisi vahvempi ja mahtavampi.

Toinen Venäjän sotaisuuteen liittyvä viisaus on peräisin Viron tasavallan alkuajoilta.

– Jo silloin oppimme oli, että heti Venäjän hyökätessä sota pitää viedä sen alueelle. Muuten häviämme sen. Tämä sääntö pätee edelleen, toteaa Merilo.

Niinpä länsimaat ovat tehneet hänen mukaansa virheen rajoittamalla lahjoittamiensa aseiden käytön vain Ukrainan maaperälle.

– Ukrainalaisille on annettava aseiden lisäksi myös valtuudet käyttää niitä aseita Venäjän nujertamiseen tarvittavalla tavalla, prikaatikenraali korostaa.

Silmälasipäinen puolikalju mies kiinnittää prikaatikenraalin arvomerkkejä sänkitukkaisen parrakkaan miehen asepukuun.
Viron presidentti Alar Karis ylensi Andrus Merilon prikaatikenraaliksi maan itsenäisyyspäivän alla 23. helmikuuta 2024. Kuva: Priit Mürk / ERR

Prikaatikenraali Merilo hämmästelee muutenkin monien länsimaiden passiivisuutta Ukrainan auttamisessa.

– Tuen Ukrainalle pitäisi palata viime vuoden tasolle. Se palauttaisi ukrainalaisten puolustuskyvyn ja loisi edellytykset uudelle vastahyökkäykselle.

– Tämänhetkinen passiivisuus on ongelma ja tuntuu hieman käsittämättömältä. Mielestäni kyse on kuitenkin tahdon puutteesta, ei aseiden tai kaluston puutteesta, Merilo lataa.

Droonitaistelu osa varusmieskoulutusta

Viron puolustusvoimat kehittää toimintaansa jatkuvasti Ukrainan sodan kokemusten perusteella. Käänteentekevintä sodassa on ollut droonien käyttö. Virossa siitä on tullut olennainen osa varusmiespalvelusta, Merilo sanoo.

– Droonien torjumista olemme opettaneet jo ennen Ukrainan sotaa, nyt teemme sitä tehostetusti. Koulutukseen kuuluu myös droonien käyttö vihollisen tuhoamiseksi.

Jotkin Virossa pitkään vireillä olleista hankkeista ovat saaneet vauhtia Venäjän hyökkäyssodan takia. Hankittavista uusista asejärjestelmistä Merilo mainitsee keskipitkän kantaman ilmatorjunnan.

– Se hankitaan ja integroidaan Naton ilmatorjuntaan lähiaikoina.

Suomessa upseeriksi kouluttautunut prikaatikenraali muistelee reserviupseerikurssin ja kadettikurssin aikoja lämmöllä.

– Tärkeimpänä opetuksena otin Suomesta mukaan sen, että vaikka olisi valtava ja raaka naapuri, pitää aina olla valmis puolustautumaan. Jos olet, niin vihollinen ei hyökkää, koska tietää häviävänsä, Merilo sanoo.