Suomen varuskunnissa syyhytartuntojen määrä on lievässä kasvussa.
Näin kertoo Puolustusvoimien kenttälääkinnän palveluyksikön hallintoylilääkäri Richard Lundell.
– Määrät ovat maltillisia, mutta selkeästi tapauksia tulee jatkuvasti. Tilanne on siinä mielessä rauhallinen Puolustusvoimissa, ettei meillä ole missään epidemiaa, hän toteaa.
Lundell kuitenkin korostaa, että tilanne varuskunnissa ei ole erityisen poikkeuksellinen.
Syyhytartuntojen määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Syyhy on saanut ihmiset esimerkiksi varastamaan syyhylääkkeitä apteekeista, käyttämään hevosten kutinalääkettä ja tilaamaan lääkkeitä ulkomailta jopa laittomasti.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on puhuttu jopa pienimuotoisesta syyhyepidemiasta.
Syyhyä aiheuttavat syyhypunkit leviävät helposti muun muassa vaatteiden ja vuodevaatteiden välityksellä esimerkiksi päiväkodeissa ja kaikkialla, missä ihmiset ovat kosketuksissa keskenään.
Puolustusvoimat on varautunut syyhytilanteen pahentumiseen selkeillä hoito-ohjeilla.
Richard Lundell kertoo, että sotilaslääketieteen keskus käy säännöllisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa läpi ohjeistusta, milloin ja millä mittakaavalla esimerkiksi potilaan lähikontakteja, kuten oireilevia tupakavereita, tulisi hoitaa.
– Jos syyhyä alkaisi esiintyä laajemmin jossain komppaniassa, me hoidamme kaikki kerralla. Näkisin, että meillä on aika hyvä valmius hallita tilannetta.
Tapausta ei aina ilmoiteta eteenpäin
Hallintoylilääkäri Richard Lundellin mukaan esimerkiksi Kainuun prikaatissa syyhytartuntojen määrä on tällä hetkellä hieman aiempaa runsaampi. Tartunnat eivät ole keskittyneet mihinkään perus- tai joukkoyksikköön.
Myös Karjalan prikaatin tiedottaja Päivi Visurin mukaan Vekaranjärven varuskunnassa Kouvolassa syyhytapauksia esiintyy, mutta selkeää lisääntymistä määrissä ei ole viime kuukausien aikana havaittu.
Porin prikaatissa Säkylässä ja Utin jääkärirykmentissä Kouvolassa syyhytapaukset ovat tällä hetkellä yksittäisiä.
Puolustusvoimissa syyhytapauksia ei seurata systemaattisesti. Lundell pitää aiempien vuosien syyhytartuntojen määrää henkilökohtaisena arvioina, joita varuskuntien päällikkölääkärit ovat hänelle kertoneet.
Syyhy ei aina reagoi lääkitykseen
Merkittävä muutos tämän hetken syyhytartunnoissa viime vuosiin verrattuna on, ettei syyhypunkki aina reagoi lääkehoitoon, sanoo hallintoylilääkäri Richard Lundell. Potilas hoidetaan lähtökohtaisesti kahdesti lääkkeillä.
– Jos se ei sillä lähde, sitten pitää miettiä muita hoitokeinoja. Varmistamme, ettei syyhy jää vaatteisiin tai petivaatteisiin. Meillä on myös selkeät käytännöt pyykinpesuihin.
Jos varuskunnissa tulisi laajemmin ilmi syyhytapauksia, jotka eivät reagoi lääkitykseen, olisi Puolustusvoimista silloin herkästi yhteydessä siviililääkintähuollon asiantuntijoihin ja infektiolääkäreihin.
– Puolustusvoimissa on silloin jopa helpompi hoitaa asia kuntoon, kun henkilöstö on paikan päällä joukko-osastossa. Esimerkiksi lastentarhoissa se vaatii paljon koordinointia ja yhteistyötä perheiden kanssa.