Pälkäneen rauniokirkon haudoista 1800-luvulla Ruotsiin viedyt pääkallot palautuvat takaisin kotipaikkakunnalleen tämän kevään aikana. Palautuksesta uutisoi tiistaina ja torstaina Aamulehti.
Kallot kaivettiin rotututkimuksen nimissä ruotsalaisen antropologin ja Karoliinisen instituutin professori Gustaf Retziusin toimesta ja vietiin Ruotsiin vuonna 1873.
Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppaisen mukaan seurakuntaan ei ole oltu yhteydessä palautuksen viimeisimmästä käänteestä. He ovat kuitenkin varautuneet siihen, että pääkallot palautuisivat toukokuussa.
– Olen pessimistinen. Kukaanhan ei ole sanonut mitään, että tämä toteutuu, Kemppainen sanoo.
Luit siis tiedon Aamulehdestä?
– Kyllä.
Virallinen leima puuttuu
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Joni Hiitolan mukaan luovutuspyyntö kalloista on lähetetty vuodenvaihteessa Ruotsin viranomaisille.
Hiitola haluaa olla sanoissaan varovainen, mutta kertoo, että Ruotsin viranomaiset ovat olleet halukkaita luovutukseen.
– Mitään virallista kuittausta tähän asiaan ei vielä ole tullut, mutta kyllä minulla on käsitys, että asia oikeasti nyt etenee.
Hiitola kertoo, että kevään aikana tarvitaan vielä monenlaisia keskusteluita eri tahojen, kuten Pälkäneen seurakunnan ja kunnan kanssa. Hän ei osaa vielä sanoa, koska neuvottelu pidetään.
Käytännön kysymyksissä ja järjestelyissä on vielä paljon pohdittavana. Yksi ratkaistava asia liittyy kallojen kuljetukseen maasta toiseen.
– Vainajien jäänteitä ei voida käsitellä ja kuljettaa ihan miten tahansa. Sekin täytyy suunnitella, Hiitola sanoo.
Kallot vietiin rotututkimuksen nimissä
Pälkäneen rauniokirkon hautausmaan lisäksi jäänteitä on peräisin Rautalammin kirkkomaan vanhasta osasta, Keiteleen kunnan alueelta sijaitsevasta Toson saaresta, Pielavedeltä Pangansalon saaresta ja nykyisin Joensuuhun kuuluvan Enon kirkonkylän läheltä Nesterinsaaresta.
Gustaf Retzius halusi tutkimuksellaan osoittaa todeksi teoriansa siitä, etteivät suomalaiset ole samaa puhdasrotuista alkuperää kuin muut skandinaavit. Silloisen tutkimustiedon mukaan kallon mittasuhteet olivat erilaiset eri ihmisroduissa, ja Retziusta näin ollen kiinnosti suomalaisten kallot.
Haudoista vietyjen pääkallojen palautuksesta on käyty keskustelua useita vuosia.
Pirkanmaalainen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on pitänyt palautusta esillä ja tehnyt siitä neljä kirjallista kysymystä asiasta vastaaville ministereille.
Kiuru mainitsee, että asiassa on ollut monta jarruttavaa tekijää. Yksi niistä on ennakkotapauksen antaminen.
– Se on yksi tekijä tässä, että avaako instituutti oven monille muillekin pyynnöille, Kiuru sanoo.
Karoliinisen instituutin kokoelmissa Tukholmassa on noin 80 suomalaisvainajan pääkallot, joista suurin osa on peräisin Pälkäneen rauniokirkon hautausmaalta.
Videolla Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen kertoo lokakuussa 2022, että mahdollisia hautapaikkoja pääkalloille on kaksi.
Korjaus: Muutettu otsikon sana ryöstämät sanaan viemät.