Yle näyttää yleisurheilun MM-hallikisat kanavillaan sekä seuraa kisoja hetki hetkeltä verkkosivuillaan 1.–3.3. Lähetystiedot löydät tästä linkistä.
Kahdet yleisurheilun arvokisat samana kesänä saavat monet urheilijat tekemään isoja satsauksia. Vasta kolmatta kauttaan uudelle lempimatkalleen 800 metrille harjoitteleva Eveliina Määttänen on yksi heistä.
– Meillä oli aika selkeä ajatus, että me haluamme satsata tähän unelmien urheiluvuoteen ihan täysillä. Vähän sillä mentaliteetilla, että nyt tai ei koskaan, kertoo Määttänen, 28.
Kesäkuussa ovat Rooman EM-kilpailut, joiden tulosrajan Määttänen on jo rikkonut. Elokuussa tähtäimessä ovat Pariisin olympiakisat. Määttänen on tällä hetkellä 800 metrin olympiarankingissa hyvällä sijalla 25 ja vahvasti menossa kisoihin.
– Kyllä olympialaiset ovat sellainen pikku-Even unelma. Niillä olympialaisilla on isompi painoarvo, mutta kyllä minulla kovat tavoitteet ovat sinne EM-kisoihinkin.
Nyt viikonloppuna Määttänen, 28, aloittaa arvokisakauden Glasgow'ssa. Hän juoksee yleisurheilun MM-hallikisoissa. Ensimmäinen etappi on päästä jatkoon perjantain alkueristä.
– Kyllä se arvokisoissa aina menee niin, että on pakkoa ajatella kisa kerrallaan.
Määttänen lähtee MM-kisojen alkueriin takanaan vain yksi startti tällä kaudella. Tosin Puolan Torunin kilpailusta jäi käteen uusi 800 metrin halliratojen Suomen ennätys 2.01,57. Samalla juoksija paransi omaa halliratojen ennätystään lähes kolme sekuntia.
– Emme osanneet odottaa ihan noin kovaa aikaa.
Odotusarvoihin vaikutti se, että valmistautuminen SE-tuloksen takana ei ollut aivan optimaalista.
– Tammikuun leirin viimeisellä viikolla selkä ärtyi hieman. Sinne tuli pientä nikamavammaa. Yhden juoksutreenin sain alle ennen sitä Puolan kisaa, taustoittaa Määttänen.
Hän jätti myös SM-hallit väliin, eikä ole kilpaillut talvikaudella kotimaassa. Selkä on kunnossa, eikä haittaa juoksemista.
Nopea nousu kansainväliselle tasolle
Eveliina Määttänen harrasti nuorempana taitoluistelua. Teini-iän kynnyksellä lajiksi valikoitui kuitenkin yleisurheilu ja ratakierros aidoilla sekä ilman. Vuonna 2019 hän voitti Suomen mestaruuden Kalevan Kisoissa 400 metrin aidoissa.
Määttäsen keho ei kuitenkaan kestänyt iskuttavaa aitaharjoittelua ja hän vaihtoi lajia. Tulosta alkoi tulla. Yhdessä kaudessa 800 metrin ennätys parani yli 11 sekuntia.
Taustalla oli myös slovenialaisen valmentaja-puolison Jan Petracin uudenlainen harjoitusohjelmointi, joka toimi juoksijan kohdalla loistavasti. Määttänen oli äkkiä yhden harjoituskauden jälkeen kansainvälisessä vauhdissa. Hän pääsi mukaan Münchenin EM-kisoihin sekä Oregonin MM-kisoihin.
Seuraava kausi oli vielä parempi. Määttänen rikkoi kahden minuutin haamurajan ensi kertaa Paavo Nurmi Gamesissa viime kesäkuussa. Silloin kellot pysähtyivät aikaan 1.59,96.
Myöhemmin kesällä Budapestin MM-kisoissa hän laittoi vielä paremmaksi. Kaksi minuuttia rikkoontui jälleen ja aika oli 1.59,81. Tulos jäi vain neljä kymmenystä Sara Lappalaisen ulkoratojen Suomen ennätyksestä.
Vuoristoharjoittelu oli uusi kokemus
Viime kesän jälkeen Määttänen päätti yhdessä Petracin kanssa, ettei harjoitusolosuhteista tingitä yhtään. He keskittyivät parantamaan kesto-ominaisuuksia ja halusivat kokeilla myös korkeanpaikan leiritystä.
– Mietimme, että nyt ei tehdä kompromissejä harjoitusolosuhteiden kanssa.
Ensimmäinen ulkomaan leiri oli jo syyskuun lopulla Font Romeussa. Paikka sijaitsee Ranskan vuoristossa noin 1 800 metrin korkeudessa ja siellä sijaitsee vanha harjoituskeskus.
– Siellä oli mukana koko meidän treeniryhmä, kahdeksan juoksijaa, ja mahtavat kelit.
Määttäsen puolisolla Jan Petracilla on yhteensä kymmenkunta valmennettavaa. Osa heistä on ulkomaalaisia.
Leiri kesti kuukauden, minkä jälkeen harjoittelu jatkui Suomessa. Seuraavaksi Määttänen matkusti Etelä-Afrikkaan noin kuukauden mittaiselle leirille.
Etelä-Afrikan Potchefstroom on tunnettu harjoituspaikka myös suomalaisjuoksijoiden keskuudessa.
– Kuvailisin sitä juoksijan paratiisiksi. Siellä on aivan mahtavat nurmiratakentät, mikä säästää jalkojen rasitusta. Siellä on myös hyvät olosuhteet voimaharjoitteluun ja ratatreeneihin.
Potchefstroom sijaitsee hieman matalammalla, noin 1 400 metrin korkeudessa merenpinnasta.
– Sen takia on hyvä olla hieman alempana, kun teemme paljon 800 metrin harjoitteluun kuuluvia maitohapollisia vetoja.
Marraskuun leiri oli jälleen noin kuukauden mittainen. Kotona käytiin nyt vain kääntymässä, sillä uusi leiri samassa paikassa alkoi jo vuoden vaihteessa.
Määttänen on ollut tyytyväinen leirien antiin ja palautuminen on sujunut hyvin.
Etätöitä vuoristosta käsin
Harjoittelu vuoristossa korkeassa ilmanalassa on rankempaa kuin merenpinnan tasolla, koska vuoristossa on ohuempi ilma ja siellä on vaikeampi hengittää.
– Se on hämmästyttävää, kuinka paljon hitaammin siellä pitää juosta, sanoo Määttänen.
Vuoristo-olosuhteissa sykkeet nousevat korkeammalle. Korkeanpaikanharjoittelu parantaa urheilijan veriarvoja, hapenottokykyä ja sitä kautta kestävyyssuorituskykyä.
Ennen viime syyskuuta Määttänen ei ollut koskaan harjoitellut vuoristossa. Sen sijaan hänen valmentajallaan Jan Petracilla oli asiasta jonkin verran kokemusta. Alkuun harjoittelu oli varovaista.
– Aika paljon tuli tunnusteltua omia fiiliksiä, ja edettiin tosi paljon sen mukaan. Nyt, kun on jo kolme leiriä takana, niin on kyllä positiiviset kokemukset.
– Kun on tullut korkealta takaisin merenpinnan tasolle, niin fiilis on ollut kyllä ihan loistava, kuvailee Määttänen.
Hän sai täksi kaudeksi opetusminiteriön apurahan, joka on osaltaan mahdollistanut useat leirijaksot.
– Hienoa, kun saa elää huippu-urheilijan arkea.
Huippu-urheilijan arkeen ei yleensä harjoitusten lisäksi kuulu työnteko, mutta tässä suhteessa Määttänen on poikkeus.
Hän on koulutukseltaan farmaseutti ja työskennellyt puolitoista vuotta lääke- ja terveysalan tukkukaupan palveluksessa.
Määttänen pystyy työskentelemään etänä leiriolosuhteissa.
– Minulla on ihan loistava työnantaja, ja työnteko onnistuu myös sieltä Etelä-Afrikan tai Ranskan vuoristosta käsin.
Määttänen on mukana yrityksen markkinointitiimissä ja päivittää myös somea.
– Pyrin tekemään töitä noin 20 tuntia viikossa iltapäivisin. Lähinnä niin, että ensin on aamutreeni, sitten tullaan syömään ja lepäilemään. Sen jälkeen muutama tunti töitä ja sitten mennään toiseen treeniin.
Kaikille urheilijoille työnteko urheilun ohessa ei sovi, mutta Määttänen pitää sitä hyvänä ratkaisuna. Samalla se tuo lisätuloja urheilijan talouteen.
– Se sopii mielestäni hyvin ja on hyvää ajankulua. Se ei stressaa, koska työ ei ole kiinni työajoista.
Määttänen ja Petrac lähtevät takaisin Etelä-Afrikan vuoristoon heti Glasgow'n MM-hallikisojen jälkeen. Tähtäimessä on kilpailla jo toukokuussa.
– Kyllä haluaisin ensi kesänä juosta reilun ennätysparannuksen 800 metrin ennätykseeni ja finaalipaikat arvokisoissa olisivat tosi makeat.
Yle näyttää yleisurheilun MM-hallikisat kanavillaan sekä seuraa kisoja hetki hetkeltä verkkosivuillaan 1.–3.3. Lähetystiedot löydät tästä linkistä.