Keski-Suomessa nousi viime viikolla kova poru, kun hyvinvointialueen suunnitelmat uudesta palveluverkosta tulivat julki. Jopa puolet alueen terveysasemista ollaan lopettamassa. Suunnitelmien kuvailtiin ylittävän pahimmatkin pelot.
Suunnitelmia esiteltiin tänään Saarijärvellä seudun asukkaille keskustelutilaisuudessa. Varatusta kahdesta tunnista hyvinvointialueen kalvosulkeiset veivät tunnin ja 20 minuuttia, sillä asiaa oli paljon.
Tilaisuudessa kuultiin paljon kriittisiä puheenvuoroja.
Esimerkiksi Saarijärven vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Arja-Leena Peiponen kritisoi tilaisuudessaan suorasanaisesti suunnitelmia korvata palveluasuminen yhteisöllisellä asumisella.
– Siinä kierretään hoitajamitoitusta, hän sanoi.
Hän siteerasi Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhää: ”Hyvässä hoitokodissa ei ole hoitajapulaa”.
Tilaisuudessa ”Kannonkosken periferiassa” asuva Johannes Leppänen epäili ehkä hiukan hirtehishumoristisesti, onko vanhuksille kohta enää ollenkaan lähipalveluita.
– Ei ole kaukana kun laitatte siruja meille vanhuksille päähän ja luette ajatuksetkin, Leppänen heitti.
Liikkuva palvelu
Terveysasemia olisi tarkoitus korvata hyvinvointialueen suunnitelmissa jonkinlaisella liikkuvalla palvelulla. Tilaisuudessa suunnitelmaan suhtauduttiin yleisesti varovaisen positiivisesti, mutta asia myös epäilytti.
– Sitten kun me 30 asteen pakkasessa odotetaan siellä bussin ulkopuolella, että me saadaan sitä palvelua, niin kyllä kiinteä pistekin olisi hyvä olla olemassa, Riitta Siikaranta Kannonkoskelta kommentoi.
Mirja Nieminen Karstulasta oli kiitollinen siitä, että kunnassa on juuri rakennettu uusi terveysasema joka on säilymässä.
Nieminen ja Siikaranta olivat molemmat aikoinaan Saarikan hallituksessa, joka tuotti ennen Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveyspalvelut. Heitä ihmetytti, miten hoitohenkilökunnan tilanne on heikentynyt Saarikan vaihduttua hyvinvointialueeseen niin nopeasti.
– Ei ole rahaa, ei ole ihmisiä, Nieminen ja Siikaranta harmittelivat.
Yleisö tuntui kuitenkin suhtautuvan positiivisesti tilaisuudessa etävastaanottoon. Huolena oli kuitenkin se, että terveysasemien kaikotessa taksilla ajeleminen kelakorvauksilla lisääntyy.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo ei tilaisuudessa halunnut puhua säästötoimista huolimatta siitä, että palveluverkkouudistuksella tavoitellaan 17 miljoonan euron säästöjä.
– Kehitetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluita, Kallimo kuvaili suunnitelmia.
Kallimon mukaan palveluverkon muutokset tuskin jäävät tähän, vaan asiaa pitää tarkastella koko ajan väestön ja henkilöstön muuttuessa.
– Parin–kolmen vuoden päästä me vasta nähdään, että kuinka hyvin me pystytään täällä Keski-Suomessa sitten tuottamaan palveluja näillä resursseilla.
Pienten kuntien hoivakodit?
Paikalla tilaisuudessa oli myös televisiosta tuttu lääkäri Tapani Kiminkinen. Kiminkinen kritisoi ajatuksia esimerkiksi siitä, että kaikki hyvinvointialueen ongelmat tai sairaala Novan ruuhkat olisivat sote-uudistuksen syytä.
– Ja paskat, Kiminkinen tokaisi suorapuheisesti.
Kiminkinen kertoi ruuhkien alkaneen jo kuusi–seitsemän vuotta sitten ja toivoi, että politiikka pidettäisiin kaukana terveydenhoidon järjestämisestä. Hän vetosi inhimillisyyteen ja siihen, että myös pienimpien paikkojen hoivakodit säilytettäisiin.
– Jokaisessa täytyy olla oma hoivakoti. Ettei niitä ihmisiä sitten siinä vanhalla iällä sitten eroteta toistaan ja viedä muihin kuntiin.
Kiminkinen ei ”oikein osaa jäädä” eläkkeelle, vaan tekee ”aika täyttä” päivää hoivakodeissa Kivijärvi-Kannonkoski-Kyyjärvi -akselilla, missä ei ole omia lääkäreitä.
– Minä olen tavoitettavissa ympäri vuorokauden, hän sanoo.
Kiminkinen suhtautuu digipalveluihin ja kaavailtuun terveysbussiin avoimin mielin, mutta varauksella.
– Sitten kun puhutaan monisairaista ihmisistä, joita hoidetaan vuosikausia, vuosikymmeniä. Niin kyllä siinä tarvitaan välttämättä sitä omaa lääkäriä.