Muhkeat lumihanget peittävät Rovajärven mäntymetsiä ja navakka tuuli tuntuu poskipäissä, kun maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki silmäilee Nordic Response -suurharjoituksen keliolosuhteita. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien puolustamista harjoitellaan pian 20 000 sotilaan voimin. Heitä tulee kaikkiaan 14 maasta.
Sääolot ovat varsin vaativat, Välimäki toteaa.
– Vaativan olosuhteista tekee lumen määrä ja se, että hankikantoa ei ole. Jokien ja virtaavien kohtien ylimeno on tosi hankalaa ja vaatii huomattavaa taitoa.
Keskieurooppalaiset ja amerikkalaiset sotilaat ovat saaneet Suomessa jo aiemmin koulutusta talvisodankäynnistä, ja he ovat jakaneet oppeja joukoilleen kotimaassa. Näin on toimittu myös Ruotsissa ja Norjassa.
– Kaikki harjoitukseen tulevat joukot ovat saaneet peruskoulutuksen toimintaan kylmissä olosuhteissa, ja nyt harjoitellaan sitä, että osataan toimia yhdessä.
Suomen puolustusvoimille Nordic Response on vuoden tärkein harjoitus. Maavoimat osallistuu siihen peräti 2 500 sotilaan vahvuudella. Suomen ja Ruotsin maavoimien sotilaat muodostavat harjoituksessa yhteisen divisioonan, jonka komentaja tulee Suomesta.
Skandinavian yhteiset maavoimasuunnitelmat
Yhteistyö Suomen ja Ruotsin maavoimien välillä on ollut Välimäen mukaan viime vuosina hyvin tiivistä. Kahdenvälistä valmiutta ja operaatiokykyä on kehitetty ja puolustusta harjoiteltu yhdessä systemaattisesti. Myös materiaalihankintoja on tehty yhdessä.
Ruotsin tällä viikolla varmistunut Nato-jäsenyys takaa sen, että näin voidaan toimia myös tulevaisuudessa.
– Ilman Ruotsin Nato-jäsenyyttä yhteistyötä voisi olla hankalampaa tehdä, Välimäki arvioi.
Suomen maavoimat kuuluu Euroopan suurimpiin, Ruotsissa kylmän sodan jälkeen alas ajettuja maavoimia vasta vahvistetaan.
Välimäki näkee, että naapurimaiden maavoimat muodostavat loogisen kokonaisuuden, jonka toimia olisi viisasta suunnitella ja johtaa yhteisessä alaesikunnassa. Naton maavoimien alaesikunnan saaminen Suomeen on Suomen julkilausuttu tavoite.
– Yhdessä norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa tekisimme suunnitelmia koko Fennoskandian alueen maapuolustuksesta osana Naton kokonaissuunnitelmia. Sehän olisi järkevää, Välimäki sanoo.
Suomi ja Ruotsi toivovat pääsevänsä Naton komentorakenteessa Yhdysvaltain Norfolkin alaisuuteen, jossa Norja jo on. Norfolkin apulaiskomentaja kävikin helmikuun alussa tutustumassa Suomen puolustusvoimiin ja Välimäki esitteli maavoimien toimintaa. Päätös Suomen ja Ruotsin sijoittumisesta on odotettavissa heinäkuussa pidettävään Nato-huippukokoukseen mennessä.
Venäjä uhittelee vastatoimilla
Nato-maiden maavoimien komentajat tapaavat säännöllisesti pari kertaa vuodessa ja pohjoismaisten maavoimien komentajat vähän tiheämmin. Eri mailla on Välimäen mukaan omat tulokulmansa, mutta isoja erimielisyyksiä hän ei ole havainnut.
– Ja tämä tilanteen vakavuus tietysti yhdistää myös siinä, että fokusta tekemisessä on kaikilla tasoilla.
Venäjän hyökkäyssota, räjähtävät kaasuputket, katkotut tietoliikennekaapelit ja kaikessa Venäjän toiminnassa näkyvä peittelemätön aggressiivisuus pakottavat pitämään niin sanotusti katseen pallossa.
Suomen ja Ruotsin puolustusvoimissa seurataan nyt tarkasti sitä, mitä ovat Venäjän mainostamat, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä seuraavat ”sotilastekniset vastatoimet” ja mitä ne Suomelta mahdollisesti vaativat.
– Silloin katsomme Jäämereltä Suomenlahdelle ja liittokunnan jäsenenä vähän laajemminkin, millaisia seurannaisvaikutuksia tästä tulee. Niistä sitten vedetään tarvittavat johtopäätökset, Välimäki toteaa.