Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Asiakasmitoitus ei ratkaise lastensuojelun ongelmia – ”Lapset ovat jonossa”, sanoo THL:n asiantuntija

Sosiaalityöntekijän vastuulla saa lain mukaan olla korkeintaan 30 lasta.

Hyvinvointialueet noudattavat vaihtelevasti lastensuojelulakia. Video: Ari Haimakainen / Yle

Lastensuojelutyötä tehdään Suomessa kiireessä ja vajailla resursseilla. Tilannetta on yritetty parantaa muun muassa rajaamalla yhden työntekijän vastuulla olevien lasten määrää.

Kaksi vuotta sitten voimaa tuli laki, jonka mukaan yhden työntekijän vastuulla saa olla korkeintaan 35 lasta. Tämän vuoden alusta määrä laski 30 lapseen.

Asiantuntijoiden mukaan asiakasmitoitus on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan yksin korjaa alan ongelmia. Rajasta ei useilla hyvinvointialueilla pystytä pitämään kiinni muun muassa siksi, ettei työntekijöitä saada palkattua riittävästi. Tiukka raja saattaa toisaalta myös korottaa lastensuojelupalveluiden kynnystä.

– Meillä on alueita, joilla lapset ovat jonossa lastensuojeluun, koska asiakasmäärät ovat täynnä, sanoo kehittämispäällikkö Laura Yliruka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

THL seuraa asiakasmääriä ja lain toteutumista hyvinvointialueilla. Viime vuonna 15 Suomen 21 hyvinvointialueesta ei päässyt tavoitteeseen, mutta vaihtelu oli suurta.

Perhesosiaalityö kuormittuu

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio pitää asiakasmitoitusta tärkeänä asiana, mutta myös hänen mukaansa se on korottanut kynnystä päästä lastensuojeluun.

Karsion mukaan tilanne kuormittaa perheneuvoloita ja muita matalamman kynnyksen palveluita.

– Myös lastensuojelun perhesosiaalityössä pitäisi selvittää mitoituksen tarvetta.

Talentia pitää 30 asiakkaan mitoitusta edelleen liian korkeana. Se on esittänyt rajaksi 25 lasta.

Alueilla kiistetään jonot

Hyvinvointialueet kiistävät, että asiakasmitoitus olisi johtanut lastensuojeluun jonottamiseen.

– Jokainen lapsi, jolla on todettu lastensuojelun tarve, on siirtynyt lastensuojelun asiakkuuteen mahdollisimman nopeasti, kun tarve sille on todettu, kirjoittaa sähköpostivastauksessaan lastensuojelun palvelujohtaja Erja Nevalainen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta eli Siun sotelta.

Siun soten alueella 35 lapsen raja ylittyi THL:n selvityksessä viime vuonna 12 prosentilla työntekijöistä. Nevalaisen mukaan vuoden alussa kiristynyt asiakasmitoitus lisää riskiä sille, että ylitykset jatkuvat myös tänä vuonna, kun lastensuojelun tarve on kasvanut.

Pohjois-Karjalassa on Nevalaisen mukaan yhteensä 42 lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa, joista haastatteluhetkellä oli täyttämättä kahdeksan.

Isot erot maan sisällä

THL:n selvityksen mukaan viime vuonna yhden sosiaalityöntekijän vastuulla oli Suomessa keskimäärin 31 lasta.

Heikoin tilanne oli Päijät-Hämeessä, jossa yhden työntekijän vastuulla oli keskimäärin 40 lasta. Lakisääteinen 35 lasta ylittyi yli puolella työntekijöistä.

Positiivinen poikkeus on Etelä-Karjala, jossa yhden työntekijän vastuulla oli keskimäärin 14 lasta.

– Siellä on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä palvelujärjestelmän yhteentoimivuuteen. Pompottelu alalta toiselle on saatu vähenemään, eivätkä tilanteet pääse kärjistymään, Laura Yliruka sanoo.

Tilanne pahenee

THL:lla ei ole vielä tutkimustietoa vuoden alussa kiristyneestä asiakasmitoituksesta. Laura Yliruka epäilee, että ”tilanne menee punaiselle” yhä useammalla alueella.

Hyvinvointialueet ovat pyrkineet rekrytoimaan ja pitämään sosiaalityöntekijöitä töissä erilaisilla taloudellisilla kannustimilla. Esimerkiksi Siun sote maksaa 410 euron kuukausittaista sitouttamislisää.

Ylirukan mukaan viime vuonna kyselyyn vastanneista hyvinvointialueista 40 prosenttia oli karsinut taloudellisista kannustimista.

– Hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat kolahtaneet entistä enemmän lastensuojeluun. Kun pitovoima on jo aikaisemmin ollut huono, niin se huonontunut entisestään.