Tunneliviljely lisääntyy Suomessa jatkuvasti. Kevytrakenteisten, muovilla peitettyjen tunnelien avulla saadaan kaksi hyötyä.
Ensinnäkin tunneleissa saadaan satoa varmemmin, koska kastelu voidaan hoitaa automaattisesti ja marjapensaat saadaan suojaan pahimmilta sääilmiöiltä.
– Sateet ja raekuurot eivät ole riski tunnelissa, ei myöskään halla, kertoo Annin Marjatarhan yrittäjä Arja Martikainen Kauhavalta.
Toinen syy yleistymiseen on se, että tunnelien avulla voidaan saada satoa aikaisemmin.
– Tunneliviljelyn avulla mansikat on mahdollista saada kypsäksi jopa kesäkuun alkupuolella, kertoo Hauhtosen tilan yrittäjä Veli-Matti Jukkola Marinkaisista.
Selvästi lisää satoa
Luonnonvarakeskuksen tuoreet satotilastot kertovat, että viime vuonna tunneliala kasvoi 115 hehtaariin.
Todellinen koko voi olla vieläkin suurempi, sillä esimerkiksi Pohjanmaan maakuntien tunneliviljelyn aloja ei löydy tilastoista.
Esimerkiksi vadelman sato on tunneliviljelyssä selvästi parempi.
– Tunnelituotannon hehtaarisadot ovat mansikalla ja vadelmalla 30 000 kilon molemmin puolin, kun avomaalla hehtaarisadot jäävät 4 000 – 5 000 kiloon, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen tiedotteessa.
Helppo vaihtaa lajikkeita
Tunneliviljelyn voi toteuttaa kahdella tavalla, kertoo yrittäjä Veli-Matti Jukkola. Rakenteet voi laittaa maahan istutettujen marjapensaiden päälle.
Toinen tapa on käyttää ruukkuja, jossa marjat kasvavat.
Viljelijä Arja Martikainen kertoo, että ruukkujen avulla lajikkeita voi vaihtaa helposti. Kun avomaaviljelyssä samat pensaat kasvavat pellolla useamman satokauden, tunneliviljelyssä ruukut tyhjennetään joka vuosi.
Pitkä satokausi
Tunneliviljelyn avulla voidaan varmistaa pidempi satokausi.
– Voimme itse määrittää suurin piirtein, milloin sato valmistuu. Sen ansiosta saamme satoa ihan aikaisesta keväästä myöhään syksyyn. Yritämme ajoittaa satoa kysynnän mukaan, Martikainen sanoo.
Kokonaan tunneliviljely ei ole avomaan viljelyä korvannut. Sekä Martikainen että Jukkola kertovat, että tunneliviljelyä on edelleen vain osa koko viljelyalasta.
Avomaan marjasato notkahti Etelä-Pohjanmaalla
Avomaan marjasato kasvoi viime vuonna Pohjanmaalla, kun taas Etelä-Pohjanmaalla se pieneni.
Pohjanmaa nousikin Etelä-Pohjanmaan edelle.
Pohjanmaalla vihannessato laski selvästi
Vihanneksista saatiin Pohjanmaalla avomaalla viime vuonna selkeästi huonompi sato kuin vuotta aiemmin. Etelä-Pohjanmaalla lasku ei ollut yhtä suuri.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan välinen ero vihannesten viljelyssä kaventuikin Luonnonvarakeskuksen mukaan selvästi. Pohjanmaalla avomaan vihannessato oli yhteensä lähes 11 200 kiloa, Etelä-Pohjanmaalla noin 9 000 kiloa.
Syynä oli sää. Viime vuonna oli kuumaa ja kuivaa ja lisäksi loppukesää kohti tuli paljon sateita, mikä vaikeutti erityisesti juuresten nostoa.
Kasvihuoneiden sato ei toipunut
Kasvihuoneviljelyn tilastoista näkee, että vaikka viime vuonna sähkön hinta laski jo alhaisemmalle tasolle, ei kasvihuoneviljely ole toipunut vielä samalle tasolle kuin ennen Ukrainan sotaa.