Uraäiti

Kun porvoolainen Piia Malmberg, 38, odotti ensimmäistä lastaan, hän ajatteli käyvänsä töissä synnytykseen asti. Sitten lapsi syntyikin kuukautta ennen laskettua aikaa marraskuussa 2020.

Malmberg työskenteli kuntoutusalan yhtiössä toimitusjohtajana. Hänelle oli vaikea löytää sijaista.

– Varmaan se johtui tehtävän luonteesta, että minua tarvittiin työpaikalla.

Malmberg teki töitä synnytyksen jälkeen osa-aikaisesti koko äitiysrahakauden ajan, kunnes hänen miehensä jäi vanhempainvapaalle helmikuussa 2021.

Silloin Malmberg palasi kokopäiväisesti töihin.

Hän koki, että lapsella on hyvä isä, joka osaa olla lapsen kanssa kotona.

– Näin pystymme tasa-arvoisesti ja tasapainoisesti kasvattamaan lapsia myös jatkossa. Se lisää isän osallistumista arkeen, jos hän pitää vanhempainvapaita.

Seuraavana vuonna Malmberg tuli uudelleen raskaaksi. Hän odotti kaksosia.

Sitten pahin tapahtui.

Toinen vauvoista kuoli kohtuun. Malmberg synnytti hänet ja toisen lapsen kaksi ja puoli kuukautta etuajassa.

Hän piti noin kolmen kuukauden mittaisen äitiysloman. Hän vaihtoi työpaikkaa ja aloitti nykyisessä työssään Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtajana.

Se auttoi Malmbergia jaksamaan surun keskellä.

– Totta kai surutyö piti käydä läpi ja se on päällä koko loppuelämän. Työ on ollut minulle myös terapiaa, että saan ajatuksia muihin asioihin.

Kelan mielestä harvinainen, mutta yleistyvä ilmiö

Usein äiti palaa töihin, kun lapsi on noin vuoden ikäinen. Perhevapaauudistuksen myötä vanhemmat voivat saada vanhempainpäivärahaa yhteensä reilulta 13 kuukaudelta.

Kelan mukaan on yhä harvinaista, että äiti palaa nopeasti töihin synnytyksen jälkeen.

– Toki se on lisääntymässä ja yrittäjillä esiintyy tätä enemmän. Asiakkaat hakevat entistä enemmän vanhempainrahaa pätkissä, kun lainsäädäntö muuttui joustavammaksi, sanoo Kelan etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikön juristi Johanna Aholainen.

Hänen mukaansa on myös entistä enemmän henkilöitä, jotka eivät hae kovinkaan pitkää vanhempainrahaa kerrallaan.

Nopean töihinpaluun syynä on Aholaisen mukaan esimerkiksi keikkatöiden ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen.

Perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022. Sen vaikutuksista ei Aholaisen mukaan ole tarkkoja lukuja ennen ensi syksyä.

Se tiedetään, että isät käyttävät hieman enemmän vanhempainpäivärahoja.

Aholaisen mukaan perhevapaauudistuksen myötä äidit voivat tehdä joustavammin töitä menettämättä etuuksiaan. Kelan mukaan vanhempainrahaa voi saada pidemmän ajan ja vanhempainraha jakautuu tasan eli molemmilla vanhemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää.

– Jos on tilanne, että on vanhempainvapaalla ja tulee yllättäen tieto keikkatyöstä, sen voi ottaa vastaan. Tämän jälkeen tulee ilmoittaa Kelaan, että peruu sen päivän, vaikka olisi hakenut siihen päivärahaa.

Perhevapaauudistuksen myötä voi myös halutessaan olla pidempään töissä. Asiasta pitää myös sopia työnantajan kanssa.

– Viitteitä on, että se on lisääntynyt. Voi olla kuitenkin tilanteita, että äiti on ajatellut jäävänsä 14 päivää ennen laskettua aikaa pois töistä, mutta ei pystykään olemaan niin pitkään töissä ja jää sairauslomalle.

Äitinä poikkeus

Piia Malmbergin mielestä Suomessa äidin on hyväksyttävää palata töihin silloin, kun lapsi on yli vuoden ikäinen. Lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyy muutenkin paljon odotuksia ja paineita.

Malmbergin 2- ja 3-vuotiaat lapset menivät päiväkotiin yli vuoden ikäisenä. Isä oli kotona kummankin kohdalla kotona siihen asti.

– Siltikin saatetaan ajatella, että se on liian varhain laittaa lapsi päivähoitoon.

Suomessa elää Malmbergin mielestä yhä syvällä oletus siitä, että naiset hoitavat lapsiaan kotona pitkään. Jos äiti lähtee viikonloppumatkalle ilman pientä lasta, äidiltä saatetaan kysyä, miten lapsi pärjää kotona isän kanssa.

– Kun isä lähtee viikoksi työmatkalle, kukaan ei kysy, miten äiti pärjää. Oletetaan, että äiti ei tarvitse apua, mutta isä on joku reppana.

Jos isä on kotona, häntä kehutaan Malmbergin mielestä siitä, kuinka aktiivinen hän isänä on, kun osallistuu lapsen arkeen.

– Ei kukaan sano samaa äidille.

Piia Malmberg kertoo, että isän jäämistä kotiin on kyseenalaistettu:

Joskus neuvolassa Malmberg kommentoi terveydenhoitajalle, kuinka hänestä tuntuu hassulta, että jotkut ovat poissa töistä vuoden ja keskittyvät vain lapseen.

– Siihen neuvolan terveydenhoitaja totesi, että ”tiedätkö Piia, suurin osa on tällaisia, sinä olet se poikkeus”. En itse hahmota sitä, kuinka iso poikkeus se on, että olin niin lyhyen ajan äitiyslomalla. Ei minua kuitenkaan syyllistetty neuvolassa asiasta.

Malmberg ei tiedä muita johtotehtävässä työskenteleviä äitejä, jotka olisivat toimineet samalla tavalla kuin hän itse.

– Kun lääkäri kysyi minulta raskaana ollessani sairausloman tarpeesta ja sanoin, etten voi jäädä sairauslomalle, minulta kysyttiin, olenko yrittäjä.

Äitiys ja ura voivat kulkea käsi kädessä

Piia Malmbergin mukaan työnteko äitiysloman jälkeen sujui hyvin, eikä oikeastaan mikään ollut toisin. Hän teki kummankin lapsen kohdalla kahdeksan tunnin työpäiviä, usein pidempiäkin.

Malmberg kertoo, että työllä on ollut hänelle aina iso merkitys.

– Työ on osa omaa identiteettiäni ja se varmasti vaikuttaa myös omiin valintoihini. Johtotehtävissä olen aina töissä. En voi kunnolla lomailla koskaan.

Malmberg haluaa kannustaa siihen, että äitiyden ja uran yhdistäminen on mahdollista.

– Lasten tekemistä ei tarvitse pelätä siksi, että lapset vaikeuttaisivat omaa urakehitystä. Toki töihin paluu vaatii suunnittelua ja sitä, että kumpikin vanhemmista osallistuu lapsen hoitoon.