Huumeiden käyttäjille tarkoitetut päiväkeskukset kärsivät liian suurista asiakasmääristä Helsingissä.
Toimipisteitä tarvitaan lisää, mutta ongelma on kuin noidankehä: suurista asiakasmääristä aiheutuu häiriöitä ympäristöön, mikä ruokkii not in my backyard -ajattelua, ja tämän vuoksi uusia toimipaikkoja on vaikea perustaa.
Nykyisin Helsingissä toimii kaksi huumeiden käyttäjille tarkoitettua Symppis-päiväkeskusta. Toimipisteet ovat Sörnäisissä ja Kontulassa. Itäkeskuksen yksikkö aukeaa lähiaikoina uusissa tiloissa, ja näiden lisäksi on eri puolilla kaupunkia toimiva liikkuva yksikkö.
Pääkaupunkiseudulla on yli 10 000 sellaista amfetamiinien tai opioidien käyttäjää, joilla käyttöön liittyy vakavia sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja.
Kysyimme eri tahoilta näkemyksiä siitä, miten huumeiden käyttäjille tarkoitetut palvelut ja muiden kaupunkilaisten arki voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen.
Esille nousi viisi konkreettista keinoa.
1. Lisää Symppiksiä Helsinkiin
Tiina Lintunen on Kontulassa toimivan epävirallisen asukasyhteenliittymän Kontula-kollektiivin jäsen.
Kollektiivi ehdottaa, että eri puolille kaupunkia perustettaisiin lisää nykyistä pienempiä Symppiksiä.
– Se, että meillä on kontakteja päihteitä käyttäviin ihmisiin sote-palveluissa, vähentää esimerkiksi sairaalahoidon kustannuksia ja poliisin ja rikosseuraamuslaitoksen kustannuksia, itsekin sosiaalialalla pitkään työskennellyt Lintunen sanoo.
Samankaltaista viestiä kertoi Ylelle muutama vuosi sitten tanskalainen Michael Lodberg Olsen, joka oli perustamassa Tanskaan ensimmäisiä huumeiden käyttöhuoneita. Hänen mukaansa kaikkien päihteiden käyttäjille tarkoitettujen palvelujen tulisi olla kohtuullisen kokoisia.
2. Palveluiden sijoittaminen oikein
Palvelut on tärkeä sijoittaa sinne, missä asiakkaatkin ovat, kertoo Helsingin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen.
– Osaltaan esimerkiksi käyttöhuoneisiin liittyvät tutkimukset osoittavat, että kun toimipisteitä sijoitetaan oikein, esimerkiksi roskien määrä lähiympäristössä vähenee dramaattisesti. Sillä, että saadaan oikein sijoitettua palveluja, voidaan saada merkittävästi rauhoittavaa vaikutusta isommalle alueelle.
Palvelujen sijoittamiseen liittyy kuitenkin asiakokonaisuuden keskeisin ongelma. Pulkkisen mukaan Suomessa ymmärretään hyvin päihdepalveluiden merkitys, mutta ajatuksenkulku muuttuu, kun palvelu tuodaan oman asunnon, koulun, päiväkodin tai toimintaympäristön lähelle.
– Usein koetaan, että vaikka tämä palvelu on tärkeä, sen ei välttämättä pitäisi olla ihan siinä, missä itse liikkuu.
3. Lisää avoimia kaupunkitiloja
Jos kaupungissa olisi enemmän kaikille avoimia oleskelutiloja, Pulkkisen mukaan erityisryhmille ei välttämättä tarvitsisi niin paljon omia kohtaamispaikkoja.
Hän tarkoittaa tiloja, joissa kaikki tulevat hyväksytyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi ja joissa voi vapaasti oleskella ilman, että tarvitsee ostaa mitään.
Tämän tunnistaa myös moni Symppiksen asiakas. Heille Symppiksissä usein tärkeintä on ilmapiiri, jossa voi olla kaltaistensa kanssa ilman, että tulee häädetyksi tai torjutuksi.
– Kun oma elämäni ajautui pisteeseen, jossa en enää kehdannut olla vanhojen ystävieni ja kollegoideni kanssa tekemisissä, tämä oli turvallinen paikka, jossa ei tarvinnut hävetä, sanoo Linda Arola.
4. Vähemmän pallottelua, enemmän palvelua
Symppiksen naapurustotyöntekijän Satu Kivisen mukaan osa Symppisten kuormituksesta selittyy sillä, että huumausaineiden käyttäjät eivät aina saa yhtä hyvää palvelua kuin muut.
– Asiakkaamme kertovat usein, kuinka heidän tarpeensa eivät tule välttämättä huomioiduksi vaikkapa terveyspalveluissa. He saattavat tulla meille, ja sitten täältä laitetaan leimaa paperiin, että tulehdusarvot ovat koholla, että ihan oikeasti tämä ihminen tarvitsee apua.
Asiakkaiden kokemus voi olla samankaltainen asumispalvelujen kohdalla. Kehitysehdotus on yksinkertainen: jos jo olemassa olevissa palveluissa kuultaisiin ja otettaisiin vastaan kaikenlaiset ihmiset, heidän ei välttämättä tarvitsisi hakeutua Symppikseen hakemaan apua asioidensa hoitamiseen.
5. Toimintamalleja maailmalta
Huumeiden käyttäjille tarkoitettujen palvelujen tarjoaminen ja siitä aiheutuvat ongelmatilanteet ovat arkipäivää kaikkialla maailmassa. Onko siis muualla keksitty toimintamalleja, jotka olisivat kopioitavissa Suomeen?
Helsingin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen nostaa yhdeksi esimerkiksi huumausaineiden käyttöhuoneet.
– Meillä käyttöhuoneet eivät ole laillinen ratkaisu, mikä tarkoittaa sitä, että suonensisäisesti huumeita käyttävät henkilöt joutuvat käyttämään niitä julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa, ellei ole heillä ole asuntoa.
Käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeita voi käyttää terveydenhuollon työntekijän valvonnassa.
Yle Perjantai kysyi helmikuussa kansanedustajilta, pitäisikö Suomessa kokeilla huumeiden käyttöhuoneita. 55 prosenttia kantansa kertoneista kannatti kokeilua ja 45 prosenttia vastusti sitä. Kyselyyn vastasi 121 kansanedustajaa.
Juttuun korjattu 8.3. kello 9.28 faktalaatikon otsikkoon luku 2023, aiemmin siinä luki 2024.