Eduskunta on puinut täysistunnossa hallituksen kaavailemia kiisteltyjä työmarkkinatoimia.
Eduskunta ruoti tiistaina muun muassa poliittisten lakkojen rajoittamiseen ja laittomien lakkojen hyvityssakkoihin liittyviä muutoksia.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen sanoi, että työministeri Arto Satonen (kok.) on antanut eduskunnalle väärää tietoa, eikä ole eduskunnan luottamuksen arvoinen.
Mäkynen viittasi siihen, miten Satonen on perustellut hallituksen esitystä rajoittaa polittiset lakot 24 tuntiin. Satonen on sanonut eduskunnassa, että Ruotsissa poliittiset lakot on rajattu oikeuskäytännön perusteella 1–2 tuntiin.
– On yksiselitteistä, ettei Ruotsista tällaista oikeuskäytäntöä tai lainsäädäntöä löydy. Kyse on periaatteellisesta kysymyksestä siitä, voiko yhteiskunnassa luottaa siihen, että ministerin ajamat asiat perustuvat totuuteen, Mäkynen sanoi.
- Eduskunta jatkoi aiheen käsittelyä iltapäivällä. Voit katsoa suoraa lähetystä tästä.
Hallitus on perustellut uudistuksia Suomen talouden ja kilpailukyvyn parantamisella.
Työministeri Satonen perusteli työrauhalainsäädännön uudistuksia täysistunnon aluksi sanomalla, että niillä pyritään parantamaan eritoten Suomen työmarkkinoiden vakautta, häiriöttömyyttä ja ennakoitavuutta.
– Siten turvataan Suomen luotettavuutta ja toimitusvarmuutta investointimaana sekä yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Hallituksen kaavailemat uudistukset ovat aiheuttaneet kiivasta vastustusta palkansaajajärjestöissä.
Työntekijäpuoli SAK:n ja sen jäsenliittojen johdolla on järjestänyt muun muassa poliittisia lakkoja, joilla on vastustettu hallituksen työelämämuutoksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.
Eduskunta ei alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta käsitellytkään tiistaina ansiosidonnaisen porrastamista, vaan asiaan palataan myöhemmin.
Pekonen: Tulee vain enemmän vastakkainasettelua
SDP:n Lauri Lylyä työrauhalainsäädännön uudistukset eivät miellytä.
– Nyt isketään kyllä moukarilla loppujen lopuksi aika pientä asiaa, kun katsotaan mittakaavaa. Viimeisen 25 vuoden aikana keskimäärin jokaista työntekijää kohden on ollut työtaistelutoimenpiteitä noin puoli tuntia vuodessa.
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosen mukaan hallituksen toiminta vie Suomea pois pohjoismaisesta sopimisen kulttuurista.
– Seurauksena ei tule olemaan vähemmän lakkoja, vaan enemmän lakkoja ja vastakkainasettelua.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi puolueen tukevan uudistuksia osittain. Keskusta tukee esimerkiksi esitystä rajoittaa poliittiset työtaistelutoimet enintään vuorokauteen.
– Emme hyväksy henkilökohtaista 200 euron sakkoa per työntekijä. Se on mielestämme tarpeeton ja kohtuuton.
Kokoomus: Suomi on lakkoherkkä maa
Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partanen kuvasi Suomea ”lakkoherkäksi maaksi”.
– Tästä ovat vahva osoitus viimeiset kuukaudet ja myös se, että taas suunnitellaan uusia poliittisia lakkoja. Nyt tehtävillä lainsäädäntömuutoksilla luomme Suomeen työrauhaa ja annamme viestin siitä, että Suomessa työrauha on säänneltyä ja ennustettavaa.
Entinen työministeri Tuula Haatainen (sd.) kiisti, että Suomi olisi erityisen lakkoherkkä maa.
– Suomi on erittäin hyvin, tasapainoisesti ja rauhallisesti kehitetty maa, jossa neuvottelu ja sopiminen on ollut avainsana.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi tavanneensa äskettäin EU:n työllisyysasioista vastaavan komissaarin Nicolas Schmitin.
– Hän kysyi minulta, mitä siellä Suomessa tapahtuu.
Perussuomalaisten Miko Bergbom sanoi, että hallitus ei ole ajanut Suomea työmarkkinakaaokseen.
– SAK on ajanut maan kaaokseen poliittisilla lakoilla. Kaikki ne kohdistuvat yrityksiin, rankaisette yrityksiä näillä poliittisilla lakoilla. Ette te osoita mieltä hallitusta vastaan.
* Tämä oli päivittyvä artikkeli, jota täydennettiin keskustelun annilla.