Turkistarhat piti suojata lintuinfluenssalta ennen lintujen kevätmuuttoa, mutta työ on yhä pahasti kesken

Satoja metrejä lumikinoksia, jotka pitäisi poistaa turkistarhan ympäriltä.

Tai odottelua, että lumi sulaa.

Nämä ovat vaihtoehdot, kun turkistarhaajat miettivät, kuinka suojata turkiseläimet linnuilta ja mahdollisilta lintuinfluenssatartunnoilta kevään tullen.

Samaan aikaan ensimmäisiä muuttolintuja on kuitenkin jo alkanut saapua Suomeen.

– Olemme jonkin verran huolissamme tilanteesta, mutta vielä ei ole tarkkaa kuvaa siitä, miten hyvin suojaverkkoja pystytään asentamaan, kertoo eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta.

Ruokaviraston huoli on sama kuin viime vuonna: pelko siitä, että muuttomatkalta palaavista linnuista tarttuu tarhaeläimiin lintuinfluenssaa ja sen jälkeen lintuinfluenssavirus pystyy muuntautumaan ihmisiin tarttuvaksi virukseksi.

Lisää: EU-hätätilaviraston johtaja varoittaa lintuinfluenssasta, suosittaa rokotusta lintu- ja turkistarhojen työntekijöille

Turkistarhaajilla tulee kiire

Turkistarhaajat kamppailevat aikaa vastaan.

Tammikuussa astui voimaan asetus, joka määräsi, että viimeistään 15. huhtikuuta jälkeen tarhat pitää olla suojattu siten, että linnut eivät pääse kosketuksiin turkiseläinten kanssa.

Sitä ennen pitää suunnitella korjaukset, tilata materiaalit ja asentaa verkot tarhoille.

Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (Fifur) viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen sanoo, että turkistarhaajia on neuvottu ja koulutettu tarvittavista suojaustoimista heti asetuksen saamisen jälkeen.

– Viime kesän toisintoa ei kukaan halua.

Viime vuonna turkistarhoilla kaikkiaan 385 000 eläintä sai lopettamispäätöksen, jotta lintuinfluenssan leviäminen saatiin pysäytettyä.

Muuttolinnut eivät odottele

Muuttolinnut eivät odottele asetuksia ja niiden toimeenpanoa.

Pelkästään tartuntataudin torjunnan näkökulmasta olisi ollut parempi, jos aikataulu suojauksiin olisi ollut vieläkin tiukempi.

– Takaraja oli varmaan maa- ja metsätalousministeriöltä jonkinlainen kompromissi sen suhteen, mikä on mahdollista ja mikä on optimaalista, Ruokaviraston Laaksonen arvioi.

Laaksosen mukaan turkistarhoilla ei varauduttu tarhojen suojaamiseen linnuilta aiempina vuosina, koska siihen ei nähty tarvetta.

– Viimevuotinen tilanne yllätti elinkeinon ja viranomaiset siinä, miten rajuna lintuinfluenssan riski toteutui.

Fifurin Nissinen muistuttaa, että niillä alueilla, joissa lintuja on ollut paljon, turkistarhat ovat jo aiempina vuosina asentaneet suojaverkkoja.

Avaa kuvien katselu

Varjotaloissa paljon suojattavaa

Erityisesti suojaamisen haaste koskettaa niin sanottuja varjotaloja, jotka ovat avoimia räystäiden alta ja rakennusten alaosasta. Suurin osa turkistarhoista on näitä varjotaloja.

Varjotalojen suojaamiseen on käytännössä kaksi ratkaisua. Ensimmäinen ratkaisu on laittaa verkot kaikkien varjotalojen yläpuolelle. Toinen, joka on kuulostanut monista tarhaajilta helpommalta, on laittaa verkot räystäistä maahan asti.

Talvi asettaa kuitenkin haasteita. Nissinen kertoo, että esimerkiksi tarhaajien WhatsApp-ryhmiin on tullut tarhaajilta kuvia, joissa kysytään miten lumihankiin saa verkkoja asennettua.

Nissinen arvioi, että noin puolet turkistarhaajista joutuu asentamaan verkkoja tai tekemään muita lisäsuojauksia tarhoilleen. Lisäksi kaikki turkistarhaajat tarkistavat, että tilat vastaavat asetusta.

– Osalla tarhoista kaikki on ollut kunnossa jo aikaisemminkin, Nissinen sanoo.