Laitaoikeiston nousu ensi kesän eurovaaleissa voi vaikuttaa vahvasti EU:n ilmastopolitiikkaan, arvioi akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Miettisen mukaan ilmastotavoitteiden kunnianhimon laskeminen olisi haitaksi Suomelle.
– Meidän teknologiasektori hyötyy hyvin valtavasti vihreän teknologian mahdollisuuksien edistämisestä, Miettinen totesi Ylen aamun haastattelussa.
Miettisen mukaan parlamentin rooli on ollut perinteisesti kirittää komissiota ja EU:n jäsenmaita yhä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Tämä dynamiikka voi nyt ilmastopolitiikan saralla muuttua.
Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä vaaliennusteet ovat jo kuukausien ajan povanneet menestystä laitaoikeistoa edustaville Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) ja Identiteetti ja demokratia -ryhmille (ID). European Council on Foreign Relations -ajatuspaja arvioi alkuvuodesta, että ECR-parlamenttiryhmä voi nousta jopa kolmanneksi isoimmaksi parlamenttiryhmäksi.
Laitaoikeiston kannatuksen nousu on Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Tuomas Iso-Markun mukaan jo vaikuttanut tapaan, jolla muut puolueet valmistautuvat kesän vaaleihin. Esimerkkinä hän nostaa esille parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) Ekologisesti kestävään talouteen ja kasvuun perustuva vihreä siirtymä on ollut päättyvän EU-parlamenttikauden suuria teemoja.
– Se on nyt siirretty pikkuisen taka-alalle ja on oikeastaan enemmän Euroopan kilpailukyvyn otsikon alla. Vihreä siirtymä on EPP:n äänestäjille vaikea teema.
Laitaoikeisto ei ole yhtenäinen
Laitaoikeiston puolueet eivät Iso-Markun mukaan kuitenkaan muodosta EU:ssa yhtenäistä blokkia. Tämä näkyy esimerkiksi puolueiden suhteessa Venäjään.
ECR suhtautuu Timo Miettisen mukaan yleisesti ottaen positiivisesti hyökkäyssodan kohteena olevan Ukrainan tukemiseen.
– Venäjä-myönteiset voimat ovat ihan laitaoikeiston ID-liikkeessä. Ilmastopolitiikka on se ensimmäinen kohde, jos nämä ryhmät vahvistavat kannatustaan, Miettinen korostaa.
Hajanaisen laitaoikeiston vaikutusvallan suhteen keskeinen kysymys onkin Tuomas Iso-Markun mukaan nyt se, kuinka paljon valtapuolue EPP lähtee tekemään yhteistyötä kyseisten puolueiden kanssa.
Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 9.6.2024.