Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Saaristokunta-status laskisi Savonlinnan veroprosenttia merkittävästi

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan saaristokuntalisä on syynä siihen, että Enonkoski, Sulkava ja Puumala ovat pystyneet pitämään kuntaveroprosenttinsa alhaisena.

Luminen kävelysilta, jolla kävelee ihmisiä talvivaatteissa. Maisema on lumisateesta sakea, ja lipputangoissa liehuvat viirit kovassa tuulessa.
Nykyisessä saaristokuntalaissa Savonlinnan keskustaa ei lasketa saariso-alueeksi. Arkistokuva tammikuulta Savonlinnan kävelysillalta. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti helmikuun puolivälissä, että yli 40 vuotta vanhan saaristolain uudistaminen alkaa. Lain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Saaristokuntalailla on tarkoitus korvata kunnille niiden saaristoisuuden aiheuttamia kustannuksia esimerkiksi kunnallistekniikan ja logistiikan järjestämisessä. Saaristo-olot ovat lain mukaan saaristokunnissa olennaisena esteenä kunnan kehitykselle.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan saaristokuntalisä on syynä siihen, että Enonkoski, Sulkava ja Puumala ovat pystyneet pitämään kuntaveroprosenttinsa alhaisena.

Viime vuonna esimerkiksi Puumalassa oli Suomen 12. alhaisin veroprosentti.

Laine arvioi, että Savonlinna pystyisi laskemaan veroprosenttiaan kahdella prosenttiyksiköllä, jos se saisi saaristokunnan statuksen. Kaupungin veroprosentti on tänä vuonna 9,3.

Tällä hetkellä Savonlinna on saaristo-osakunta ja se saa saaristolisää noin 1,4 miljoonaa euroa. Jos Savonlinna olisi saaristokunta, lisä olisi 13 miljoonaa.

Viisi prosenttia kuntataloudesta saaristokuntalisää

Nykyisessä laissa kunnat on jaettu saaristokuntiin ja saaristo-osakuntiin.

Saaristokuntia on kahdeksan: Enonkosken, Sulkavan ja Puumalan lisäksi Hailuoto Oulun edustalla ja esimerkiksi Kemiönsaari Varsinais-Suomessa.

Saaristo-osakuntia on noin neljäkymmentä, esimerkiksi Jyväskylä, Kuopio ja Helsinki. Etelä-Savossa saaristo-osakuntia ovat Savonlinna, Mikkeli ja Hirvensalmi.

Sulkavan virkaa tekevä kunnanjohtaja Mervi Palmu kertookin, että saaristokuntalisä on rahallisesti merkittävä tuki kunnalle. Vuonna 2019 Sulkavan kunnan tuloista viisi prosenttia oli saaristokuntalisää.

Esimerkiksi Savonlinnassa saaristoisuudesta on arvioitu aiheutuvan noin 10 miljoonan euron lisäkustannus palveluiden järjestämiseen.

Kymmenkunta vuotta sitten saaristoasiainneuvottelukunta puolsi Savonlinnaa saaristokunnaksi. Valtioneuvosto hylkäsi tuolloin hakemuksen.

Saaristolain uudistamisen jälkeen kuntia ei välttämättä enää jaoteltaisi saaristo-osakuntiin ja saaristokuntiin, Laine selvittää. Hän toivookin uudelta lailta muutoksia saaristolisän laskutapaan.

Saaristokuntalakimuutoksen on kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2027.