Suomi on järjestänyt kolme kertaa yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut (1971, 1994 ja 2012). Vaikka Urheiluliitto onnistui vuoden 1994 EM-kisojen ja vuoden 2005 MM-kisojen järjestelyissä taloudellisesti hyvin, olivat vuoden 2012 EM-kisat varsin tappiolliset.
Urheiluliitto teki tuolloin peräti 3,6 miljoonan euron tappiot, ja opetus- ja kulttuuriministeriö pelasti liiton pahimmasta ahdingosta ylimääräisillä lisäavustuksilla.
Tästä huolimatta Urheiluliitto on valmis hakemaan uusia EM-kilpailuja. Tällä kertaa se haluaa järjestää Euroopan mestaruuskilpailut Helsingissä vuonna 2030.
– Totta kai nämä vuoden 2012 kisat on tarkasti perattu läpi. Kaikesta pitää ottaa oppia, Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen kertoi Yle Urheilulle.
Edellisten kisojen tappioihin vaikutti muun muassa Lontoon olympialaiset, jotka järjestettiin vain vajaa kuukausi EM-kisojen jälkeen. Niin sanotut kakkosarvokilpailut eivät houkutelleet suomalaisia lehtereille.
Pakarinen uskoo, että tilanne on toinen vuonna 2030. Suomalaiset yleisurheilijat ovat menestyneet viime aikoina niin nuorissa kuin aikuisissakin, yleisurheilun näkyvyys on toista luokkaa kuin 12 vuotta sitten, ja laji nauttii tällä hetkellä suomalaisten suurta suosiota.
– Olen aivan varma, että 2030 pystymme saamaan stadionin täyteen, ja se luo jo yhden ison reunaehdon kisojen taloudelliselle menestykselle, Pakarinen sanoi.
Ei hinnalla millä hyvänsä
Kisat järjestetään elokuun puolivälissä kahden viikonlopun rupeamana. Urheiluliitto on laskenut, että kisojen tv-lähetykset tavoittavat kisaviikon aikana noin miljardiluokan yleisön, Olympiastadionille saadaan 300 000 vierailijaa ja sen ympäristöön tuplaten tuon määrän. Kisat toisivat näin pääkaupunkiseudulle kymmeniä miljoonia verotuloina ja aluetalouteen jopa 100 miljoonaa euroa.
– Tällä hetkellä stadionille voidaan myydä yhtä kisatapahtumaa kohden 38 000 katettua paikkaa. Kun lasketaan siitä lipputuloja, niin se luo vahvaa pohjaa myös kisojen onnistumiselle, Pakarinen sanoi.
Urheiluliiton toimitusjohtajan Harri Aallon mukaan liiton talous on tällä hetkellä vakaa. Parin viime vuoden aikana liitto on tehnyt ”pientä miinusta”, mutta tämän vuoden budjetti on rakennettu 200 000 euroa voitolliseksi.
Koska talouden raamit ovat tiukat, ei Urheiluliitossa haeta kisoja hinnalla millä hyvänsä.
Itse hakuprosessin kulut ovat muutamia tuhansia euroja.
– Haluamme tehdä tämän panostuksen, mutta katsotaan sitten jatkossa, mikä on realistinen ja järkevä tapa lähteä hakemaan kisoja virallisen hakuprosessin kautta. Hakuprosessin alussa selvitämme tulorakenteen, mietimme menorakennetta hyvin tarkkaan ja sen pohjalta vasta teemme lopullisen ratkaisun, lähdemmekö kisoja hakemaan, Aalto kertoi.
Lopullisen päätöksen kisahausta tekee Urheiluliiton hallitus hakuprosessin aikana kerätyn tiedon perusteella.
Viisi kovaa vastaehdokasta
Urheiluliitto on käynyt nyt puolen vuoden ajan alustavia keskusteluja yhteistyökumppaneidensa kanssa ja vastaanotto on ollut myönteistä. Helsinki saa kuitenkin panna hakuprosessissa parastaan, sillä vuoden 2030 EM-kisoista ovat kiinnostuneet myös Belgrad, Bryssel, Göteborg, Lausanne ja Zürich.
Näistä kuudesta ehdokkaasta Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen työvaliokunta valitsee kolme ehdokasta jatkoon ensi syksynä. Tähän kolmikkoon pääsy on Helsingin hakukomitean ensimmäinen tavoite.
Pakarinen on vakuuttunut siitä, että Helsinki on paras hakija. Juuri remontoitu Olympiastadion on eurooppalaiset mittapuut täyttävä yleisurheilupyhättö. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarjoavat kisajärjestäjille mahdollisuuden järjestää kisat ympäristöystävällisesti ja kestävästi.
– Yksi merkittävä juttu on se, että yleisurheilun asema on tällä hetkellä Suomessa hyvin vahva. Sitä se ei monessa eurooppalaisessa maassa ole, Pakarinen sanoi.
Suomi järjesti viime kesänä Espoossa onnistuneet nuorten EM-kisat. Menestystäkin tuli 10 mitalin verran. Harri Aallon mukaan olisi hienoa, jos Suomi pystyisi tarjoamaan näille urheilijoille vuonna 2030 mahdollisuuden aikuisten EM-kotikisoihin. Hänen mielestään myös Euroopan yleisurheiluliitossa halutaan, että Suomi on mukana hakuprosessissa.
– Meidät tunnetaan kisajärjestäjinä ja meillä on hyviä käyntikortteja. Meidän ei tarvitse Helsinkinä, Suomena tai Suomen yleisurheiluna hävetä, päinvastoin. Uskon, että kaikki ovat innoissaan, että Suomi on mukana kuvioissa.