Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Muotoilija Kaj Franck innostui Japanissa jopa vesiränneistä: karu kauneus päätyi suomalaisten rakastamiin astioihin

Riihimäellä Suomen lasimuseon näyttelyssä näkyy miten monipuolinen muotoilija Kaj Franck ihaili japanilaista taideteollisuutta ja estetiikkaa.

Kaj Franck (1911 -1989) ihaili japanilaista taideteollisuutta ja estetiikkaa. Franck kuuluu kansainvälisestikin Suomen tunnetuimpiin keramiikka- ja lasimuotoilijoihin. Kuva on Franckin luonnosvihosta 1950-luvulta. Video: Miki Wallenius / Yle

Suomalaisen muotoilijan Kaj Franckin mielestä Japanissa vesirännitkin olivat mielenkiintoisia. Hän teki vuonna 1956 matkan Japaniin, joka on inspiroinut myös Suomen lasimuseon suuren salin kevätnäyttelyä.

– Franck kuvasi Japanin matkansa aikana kaitafilmejä ja otti valokuvia. Hän kuvasi työtä tekeviä ihmisiä ja erilaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten rännejä ja kivipuutarhoja, kertoo näyttelyn koonnut amanuenssi Hanna Kivelä ja viittaa seinillä näkyviin kuviin.

Suurennokset ovat oletettavasti itsensä Kaj Franckin ottamia.

Nainen katsoo kameraan lasipullojen välistä.
Amanuenssi Hanna Kivelä kokosi näyttelyn Suomen lasimuseoon Kaj Franckista. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Suomalaisille se heijastui Frankin kurinalaisesti suunnitelluissa käyttöesineissä, mutta jännittävimmillään Japani näkyi muotoilijan loihtimissa taide-esineissä. Niiden muotokieli oli hyvinkin vapaata ja esineiden pinta sain elää.

Se onkin jotain muuta kuin mitä suomalaiset ovat tottuneet Kaj Franckilta näkemään.

Wabi tarkoittaa karua kauneutta

Nyt näitä harvinaisuuksia on mukana Suomen lasimuseon Kaj Franck – Muotoilijan utopia -näyttelyssä.

Avainsana näyttelylle on japonismi, eli japanilaisen tyylin vaikutus ja sen ihailu. Arabia Oy:lle ja Nuutajärven lasitehtaalla työskennellyt monipuolinen muotoilija ihaili japanilaista taideteollisuutta ja estetiikkaa.

Kaj Franckin suunnittelemia vaaseja ja kuppeja.
Japanin matkan ja Kauko-Idässä muutenkin tehtyjen matkojen seuraukset näkyvät Kaj Franckin muotoilussa. Kuva: Ella Tommila/Suomen lasimuseo

Japonistista vaikutelmaa on esimerkiksi rikotulla verholasitekniikalla tehdyissä taide-esineissä.

– Niissä on hillitty franckilainen muoto, yksinkertaisuus, mutta sisällä on orgaanista liikettä ja pirskahtelevaa kuplintaa. Kauneutta syntyy nimenomaan siitä karuudesta, toteaa Hanna Kivelä.

Japanissa on käsite wabi, joka tarkoittaa karua kauneutta. Siinä pienet virheet ja poikkeamat tuovat itse elämään kuin myös taide-esineisiin jotain ainutlaatuisuutta.

Viisi Kaj Franckin muotoilemaa uniikkia astiaa ja juomalasia.
Kaj Franckin näyttely ja ullakkosalissa esillä oleva Saara Hopean näyttely tuovat hyvin esille miksi skandinaavinen muotoilu resonoi japanilaisten sielussa ja toisin päin. Kuva: Ella Tommila / Suomen lasimuseo

Rakkolasi, rikottu verho, filigraanitekniikka ja rengastekniikka olivat Kaj Franckin kehittämiä tekniikoita, joista viimeksi mainitulla syntyivät useat tunnetut lautaset ja maljat.

Museon ullakkosalissa on samaan aikaan avattu Saara Hopean näyttely. Franck ja Hopea työskentelivät molemmat Nuutajärven lasitehtaalla tehden välillä yhteistyötä. Heillä oli myös samanlainen muotoilufilosofia.

Lisää: Nämä näyttelyt kannattaa tietää tänä keväänä – katso 9 vinkkiä

Japonismi näkyi Franckin muotoilussa koko ajan

Näyttelyarkkitehti, lavastaja Teppo Järvi on pystyttänyt Lasimuseon ison salin keskelle japanilaisen kivipuutarhan, jonka katosta bambut roikkuvat. Välillä salissa paukahtaa, kun kuivuvat bambut lohkeilevat.

Kaj Franckin suunnittelevat Ruutana -lasiveistokset uivat lavasteen keskellä.

Mutta mitä lähes 70 vuotta sitten tehdystä Japanin matkasta jäi Franckille käteen?

– Koen, että sillä on ollut vaikutusta hänen kauneuden käsitykseensä ja muotoilufilosofiaansa. Ehkä hän sai Japanista sellaista karun kauneuden estetiikkaa. Mielestäni se on näkynyt hänen koko uransa aikana, pohtii amanuenssi Hanna Kivelä.

Kolme eriväristä Kaj Franckin suunnittelemaa Kukkopulloa.
Kolme eriväristä Kukkopulloa, jotka Kaj Franck suunnitteli 1950-luvun lopulla. Lisäksi näyttelyssä on Franckin taidelasiesineistä esimerkiksi Kremlin kellot ja katosta roikkuvat Ateenan aamut. Kuva: Ella Tommila / Suomen lasimuseo

Lasimuseon näyttelyssä japonismi ilmenee esimerkiksi pienissä keramiikka-astioissa, joita on helppo sijoittaa pieneen tilaan ja koota päällekkäin.

Näitä olivat muun muassa 1950-luvun alussa myyntiin tulleet yksinkertaiset ja pienet kahvi- ja teekupit ja 1960-luvun lokerovadit.

Suomalaisten astiakaapeissa on joko Kartio -lasit, Teema -astiasto tai Kilta -sarjaa. Nekin ovat päässeet näyttelyyn. Franck näytti muotoilulle suuntaa: hänen käsissään syntyi laadukasta, ajatonta ja käytännöllistä.

Kuvakollaasi muotoilija Kaj Franckista sekä hänen muotoilemistaan esineistä.
Kuvakollaasi muotoilija Kaj Franckista ja hänen muotoilemistaan esineistä. Kuva: Matti Pikkujämsä / Suomen lasimuseo

Kirpeää puolukkamehua Kartio-laseista

Näyttelyvieras löytää helposti yhtymäkohtia arkisiin kotona oleviin esineisiin.

Näin kävi myös Avotakka-lehden päätoimittaja Kari-Otso Nevalinnalle. Hän muisteli juoneensa lapsena kirpeää puolukkamehua Kartio-laseista.

– Suomessa on totuttu ajattelemaan, että inspiraatio lähtee suomalaisesta luonnosta. Mutta se voi lähteä valtameren kuohusta, japanilaisesta estetiikasta ja käsityötaidosta. Tai muinaisista kulttuureista, geometrisesta muototajusta tai poikkeuksellisesta esteettisestä silmästä, Nevalinna luettelee.

Lasimuseossa näkyvät hyvin Franckin suosimat muodot, ympyrä, kaartio ja kuutio.

Kaj Franck – Muotoilijan utopia -näyttely on esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä 12.5.2024 saakka.

Lauantaina 16.3.2024 klo 14 Suomen lasimuseossa pidetään luento Kaj Franck – Rohkea uudistaja ja esteetikko.