Ruotsista tuli torstaina Naton 32. jäsenvaltio, kun Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson vei liittymisasiakirjan Yhdysvaltain ulkoministerille Washingtoniin.
Millä tavalla Ruotsin asema muuttuu poliittisesti ja Pohjoismaisesti Nato-jäsenyyden myötä?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki nostaa esiin Naton puolustussuunnittelun Ylen aamussa.
– Nato voi ensimmäistä kertaa suunnitella koko Pohjoismaiden alueen puolustusta yhtenä kokonaisuutena. Pohjoismaat tietävät myös jatkossa vuorenvarmasti, että jos jotain tällä alueella sattuu, niin he voivat luottaa toistensa tukeen, Linnainmäki summaa.
Puolustusteknologiayhtiö Saab Finlandin toimitusjohtaja Anders Gardberg korostaa Ruotsin Nato-jäsenyyden poliittista merkitystä Ruotsin ja Pohjoismaiden historiassa.
– Ruotsin yli 200-vuotinen puolueettomuus on päättynyt. Ensimmäistä kertaa 500 vuoteen kaikki Pohjoismaat myös ovat samassa liittoumassa, Gardberg toteaa.
Mitä Ruotsi tuo Naton pöytään?
Joel Linnainmäeltä kysyttäessä, miten Ruotsin puolustusteknologinen osaaminen vertautuu muihin Nato-maihin, on se hänen mielestään korkealla tasolla.
– Ruotsi tuo ilmavoimien osalta korkeaa osaamista. Heillä on noin 100 Gripen-hävittäjää. Ne ovat ruotsalainen tuote, Linnainmäki toteaa.
Hän nostaa esiin myös ruotsalaiset sukellusveneet.
– Ne ovat erinomaisia Itämeren valvonnassa. Niitä voidaan käyttää myös tiedustelutarkoituksessa, joka lisää Naton tilannekuvaa, ja toisaalta Itämeren sulkemisessa, jos se on tarpeellista, Linnainmäki summaa.
Anders Gardbergin mukaan ilma- ja merivoimien lisäksi Natoa kiinnostaa myös ruotsalaisten osaaminen elektronisen sodankäynnin alalla.
– Erittäin merkittävä osaaminen löytyy sensoripuolella esimerkiksi tutkien suhteen, hän toteaa.
Ruotsilla haasteita asevelvollisuuden uudelleenrakentamisessa
Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden vuonna 2010. Sittemmin Ruotsi on alkanut panostaa puolustukseensa.
Joel Linnainmäen mukaan 14 vuoden takainen asevelvollisuuden alasajo näkyy tällä hetkellä Ruotsin puolustusvoimissa esimerkiksi henkilöstöpulana.
Anders Gardberg kertoi seuranneensa Ruotsin puolustusvoimien alasajoa toimiessaan puolustusasiamiehenä Tukholmassa.
Hänen mielestään se on aiheuttanut suuria vaikeuksia asevelvollisuuden uudelleenrakentamisessa, koska alasajon myötä ruotsalaisen asevelvollisuuden historia ja tietämys katkesivat.
– Nyt ollaan välillä ihmeissään, että miten tätä oikeastaan tehdään, Gardberg toteaa.
Gardberg on ehdottanut, että ruotsalaiset tulisivat seuraamaan, millä tavalla suomalainen varusmiespalvelus sujuu.
Katso koko haastattelu Ylen aamusta: