Lahti etsii keinoja talouden tasapainottamiseen. Kaupungin pitäisi löytää seuraavan kolmen vuoden aikana yli 50 miljoonan vuotuiset säästöt.
Keskeinen syy vaikeaan tilanteeseen on tulojen lasku. Verotulot ovat laskeneet. Lisäksi kaupunki saa omista yhtiöistään rahaa aiempaa vähemmän.
Nyt kaupunki selvityttää kannattaisiko yhtiöitä myydä. Yksi niistä on kaupungin omistama Lahti Energia.
Konsulttiyhtiöiden selvitys valmistuu viimeistään 19. maaliskuuta. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus tehdä periaatepäätös myymisestä huhtikuun puolivälissä.
Lahden kaupunki tavoittelee vähintään viidensadan miljoonan euron tuloja. Ne on tarkoitus sijoittaa esimerkiksi arvopapereihin tulojen turvaamiseksi.
Lahti Energian, tai edes osan siitä, myynti on herättänyt runsaasti vastustusta. Lahtelaisten oma energia -kansanliike jyrisee, että yhtiön taloudesta on annettu julkisuuteen liian huono kuva.
Yksi asiantuntijoista on Lahti Energian entinen toimitusjohtaja ja valtuutettu Eero Seesvaara (kd.)
Vastustat yhdessä muun kansanliikkeen kanssa Lahti Energian myyntiä. Miksi?
– Yhtiöstä on annettu huono kuva, ettei se tuottaisi juuri mitään. Olen katsonut, että se tuottaa yhtä lailla kuin vaihtoehtoiset sijoitusmahdollisuudet. Näen myynnin turhana touhuna. Lahden talouteen on saatava muu ratkaisu, ja annettava yhtiön jatkaa hyvää menoaan.
Miksi vastustatte jo myynnin selvittämistä?
– Meidän mielestämme se on turhaa. Jos Lahti Energiasta myytäisiin puolet ja sijoitettaisiin summa pääomamarkkinoille pörssiosakkeisiin ja korkopapereihin, saisimme suunnilleen saman summan sieltä. Tämä ei toisi ratkaisua siihen, että pitäisi saada 30 miljoonaa vuosittaisia tuloja lisää.
Miksi mielestänne on tärkeää, että Lahti Energia pysyy kaupungin omistuksessa?
– Minulla on täysin ideologinen näkemys. Tällaiset infrayhtiöt, jotka omistavat sähköverkkoja, kaukolämpöverkkoja ja vesijohtoverkkoja, on syytä pitää yhteiskunnan omistuksessa eikä päästää muiden omistamiksi.
Mitä haittoja omistusjärjestelyistä voi olla tavalliselle kaupunkilaiselle?
– Uusi omistaja voisi nostaa kaukolämmön hinnan ihan mihin katsoisi, ettei liikaa lähde pois kaukolämpöasiakkaita. Nyt omistajina ovat käyttäjät, joten ei ole intressiä nostaa hintoja. Sähkönjakelussa on lainsäädäntö varjelemassa. Siellä on lakisääteinen monopoli, oli omistaja kuka tahansa.
Entä ainoastaan vähemmistöomistuksen myynti?
– Tällaisessa kaupassa tehdään osakassopimus. Vähemmistöosakkaalla on intressi saada riittävästi rahaa. Yleensä silloin esimerkiksi kaukolämmön hinnasta sovitaan, se sidotaan johonkin. Osakassopimus on nimenomaan vähemmistöosakkaan suojaksi, muuten ei kauppoja synny.
Olisiko Lahti Energian myynnistä mitään hyötyä?
– Jos tulisi oikein kova tarjous, kuten takavuosina olisi tullut. Silloin, kun oli nollakorot, näistä yhtiöistä maksettiin tuplahintoja. Jos olisi aikonut myydä, se olisi pitänyt tehdä pari kolme vuotta sitten. Tuskinpa nyt sellaista tarjousta tulee, että maksettaisiin kaksi miljardia.
Miten arvioit kaupan toteutumismahdollisuuksia?
– Energia-ala on pieniriskistä alaa. Tämä on hyvää bisnestä. Kyllä ostajia löytyy.
Kaupunginjohtaja: säästöjä vaikea löytää
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen sanoo, että edessä olevaa säästöpainetta on vaikea paikata perinteisillä säästöillä. Kaikkien lukioiden lakkauttaminen toisi vain miljoonan vuotuiset säästöt. Kulttuurilaitosten sulkeminen kilauttaisi kassaan yhdeksän miljoonaa.
Myös veronkorotuksissa on vain hiukan pelivaraa. Kriisikuntakriteerin täyttävä veroprosentti on vain noin yhden prosenttiyksikön päässä.
Lahti Energian myynnin vastustajien mukaan yhtiön tilasta on annettu huonompi kuva kuin se todellisuudessa on. Mikä on kaupungin näkemys?
– Näkemykseni ei ole sama. Yhtiö antaa meille täysin realistista tilannekuvaa.
Onko juuri nyt tiedossa seikkoja, jotka puoltaisivat Lahti Energian tai sen osan myyntiä?
– Iso osa omistuksestamme on kiinni yhdessä yhtiössä. Pohdimme nyt hajautetumman omistuksen merkitystä.
Millaisesta kaupasta voisi mahdollisesti olla kyse?
– Vaihtoehtoja on useita, ja niitä käydään läpi valtuutettujen kanssa. On merkitystä millaista kumppania haetaan rinnalle. Nyt selvitystä tehtäessä kaikki kortit ovat auki. En halua itse sulkea pois vaihtoehtoja.
Lahti Energian arvoksi on arvioitu noin miljardi. Kuinka paljon sen myynnistä pitäisi saada, että taloudellinen ahdinko helpottaisi?
– En uskalla ottaa tarkemmin kantaa yhden yhtiön arvoon. Mutta Lahden talouden tasapainottamisohjelma on laadittu sen mukaan, että etsimme 500 miljoonan uudelleen sijoitettavaa omaisuuskantaa. Sitä kautta hyödynnetään vuositasolla korkeampaa tuottoa pääomalle.
Voiko todellinen valta esimerkiksi kaukolämmön ja sähkönsiirron hinnoitteluun valua vähemmistöosakkaalle?
– Sähkönsiirto on hyvin säänneltyä, en kantaisi siitä kovin paljon huolta. Totta kai silloin, kun lähdetään kumppanuuksiin, on tärkeää määritellä valta tarkasti. Enemmistöomistajalla on enemmistön vastuu ja valta. Neuvottelutilanteessa katsotaan, että etumme säilyy kaikissa tilanteissa.
Kuinka paljon mietitte sitä, miten sähkönsiirron hinta houkuttelee esimerkiksi yrityksiä Lahteen?
– Se on yksi keskeisistä asioista puntarissa. Tietysti mietimme millaiseen ympäristöön pystymme sijoittamaan yrityksiä. Meillä on uusi yliopisto, joka edellyttää uutta kasvua kaupunkiin. Myös energiayhtiöllä ja kumppanuuksilla on siinä merkityksensä.
Jos kaupungin yhtiöitä ei myydä, miten taloutta tasapainotetaan?
– Veronkorotus on haastava, mutta yksi pelimerkki. Kriisikuntarajan ylittävä veroprosentti häämöttää suhteellisen lähellä. On myös mietittävä, millainen veroprosenttimme on suhteessa pääkaupunkiseutuun. Kannan huolta kaupunkimme vetovoimasta ja pitovoimasta. Säästöjen puolella on kovin vähän pelimerkkejä.
Millaisia summia pitäisi saada kasaan, jos mitään ei myydä?
– Silloin puhumme kymmenien miljoonien eurojen kokonaisuudesta. Jokainen meistä ymmärtää, että siinä puhutaan isoista kokonaisuuksista.