Iäkkäiden parissa työskentelevien hoitajien kiireestä ja suuresta työtaakasta on puhuttu pitkään. Tilannetta helpottamaan on ajateltu lakiin kirjatun hoitajamitoituksen kiristämistä.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen pääjohtaja Mika Salminen ei kuitenkaan pidä järkevänä sitä, että hyvinvointialueille annetaan liian tiukkoja henkilöstöraameja. Hänen mielestään hoitajamitoitusta säätelevää lainsäädäntöä pitäisi tarkastella uudemman kerran.
– Jos he eivät saa rekrytoitua omaa väkeä, heidän on pakko ostaa sitä yksityiseltä sektorilta vuokratoimintana. Se on todella kallista, totesi Salminen lauantaina Ylen Ykkösaamussa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että hän ”pöyristyi” kuullessaan Salmisen kommentin.
– Hoitajamitoitus on ainoa keino määrittää, että ihmiset saavat kunnon hoitoa. Pitää muistaa, että ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ihmisten seuraava päämäärä on kuolema.
Salminen antaisi löysää siimaa alueille
Salmisen mielestä hyvinvointialueille pitäisi antaa nykyistä enemmän omaa päätäntävaltaa sen suhteen, miten ne hoitavat omaa väestöään. Silloin alueilla olisi paremmat mahdollisuudet löytää sellaisia ratkaisuja, joilla kalliita ostopalveluja voitaisiin välttää.
– Jos mitoitukset olisivat vähän sallivampia, ja alueilla voitaisiin käyttää omaa harkintaa, painetta tähän suuntaan olisi vähemmän, ja rahaa kuluisi vähemmän.
– Onko niin, että meidän sivistysvaltiossamme ei muka olisi varaa tähän hoitamiseen, Paavola kysyy.
Henkilöstömitoitusten täyttäminen on vaikeaa hyvinvointialueille, koska terveydenhuoltoalalla on työvoimapula, eikä tilannetta helpota se, että väestön ikääntyessä myös lääkäreitä ja hoitajia jää eläkkeelle.
Hyvinvointialueet käyttävät vuodessa miljardeja euroja palveluihin, joita eivät itse kykene tuottamaan.
Salminen: Julkisen puolen johtaminen ja työehdot kuntoon
Salminen toivoo, että julkinen terveydenhuolto näyttäytyisi houkuttelevana työnantajana.
– Ammattilaisia pitäisi olla tarpeeksi ja heitä pitäisi myös pystyä houkuttelemaan julkisen puolen töihin. Siinä johtaminen ja työehdot ovat aivan oleellisia asioita.
Paavolan mielestä juuri hoitajamitoitus auttaa pitämään alan vetovoimaa yllä.
– Jos siellä ei ole tarpeeksi hoitajia, sinne ei kukaan enää pyri.
Paavola: Ei säilömistä ja makuuttamista
Nykyään vanhusten ympärivuorokautisessa palveluyksikössä pitää olla vähintään 0,65 hoitajaa yhtä asukasta kohden. Joulukuussa 2023 mitoituksen piti nousta 0,7 hoitajaan, mutta eduskunta päätti siirtää tätä vuoden 2028 alkuun.
Super olisi halunnut 0,7 hoitajan mitoituksen voimaan jo joulukuussa.
– Minimimitoitus tarkoittaa vain sitä, että tulee säällistä hoitoa, ettei se ole vain säilömistä, Paavola sanoo.
Paavolan mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa on iäkkäitä ihmisiä, jotka viettävät hoitoyksikössä noin puolitoista vuotta.
– Tämä (hoitajamitoituksen kiristäminen) lähti siitä, että meillä oli niin ala-arvoista hoitoa, että ihmisiä vaan makuutettiin, koska hoitamiseen ei ollut tarpeeksi voimavaroja.
Hoitajamitoituksen lykkäämisen arvioidaan säästävän julkisten ja yksityisten palveluntuottajien henkilöstökustannuksia tämän vuoden aikana 64,5 miljoonaa euroa.