Kymenlaakson hyvinvointialue toimitti selvityksen Kymenlaakson päivystys -ja sairaalatoiminnasta sosiaali- ja terveysministeriölle.
Ministeriö julkaisi tammikuussa ehdotuksen sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjaon kehittämisestä. Esityksen mukaan sairaala -ja päivystysverkkoa on vähennettävä.
Kymenlaaksossa huolta herätti erityisesti esitys ympärivuorokautisten päivystysten vähentämisestä vuodesta 2026 lähtien. Tämä voisi tarkoittaa Ratamon ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamista Kouvolassa.
Esityksen mukaan myös keskussairaaloiden määrää vähennettäisiin vuoteen 2030 mennessä, mikä voisi vaikuttaa Kymenlaakson keskussairaalan toimintaan Kotkassa.
Ratamon sulkeminen ruuhkauttaisi keskussairaalan päivystyksen
Hyvinvointialueen selvityksen mukaan Ratamon päivystyksessä yöllä hoidettavat potilaat ovat suurelta osin iäkkäitä ja moniongelmaisia.
Yöpäivystyksen sulkeutuminen tarkoittaisi, että potilaat olisi kuljetettava Kymenlaakson keskussairaalaan. Keskussairaalan päivystyksen tiloja taas ei ole suunniteltu nykyistä suuremmille potilasmäärille.
Potilasmäärän lisääntyminen tarkoittaisi siis päivystyksen ruuhkautumista ja hoitoaikojen pitkittymistä. Päivystys tarvitsisi myös lisähenkilöstöä.
Ratamon yöpäivystyksen sulkeutuminen olisi suuri ongelma myös Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan toiminnalle, jos sairaalan toiminnan kannalta välttämättömiä ympärivuorokautisia palveluja ei olisi saatavana Kouvolassa.
Ratamon päivystys toimii poikkeusluvalla ainakin vuoden 2024 loppuun asti. Kouvolan kaupunki keräsi päivystyksen säilyttämiseksi adressin viime vuoden lopulla. Adressin allekirjoitti 6 467 ihmistä.
Kymenlaakso esittää ministeriölle toimintojen tehostamista
Jos lisäksi Kymenlaakson keskussairaalan nykyinen palvelutaso laskisi ministeriön esityksen mukaiselle akuuttisairaalatasolle, potilaskuljetusten määrä ja välimatkat kiireellisiin hoitoihin pitkittyisivät entisestään, hyvinvointialueen esityksessä arvioidaan.
Kiireellisten tilanteiden, kuten aivoverenvuodosta kärsivien potilaiden, tutkimuksiin ja hoitoon pääsy voisi hidastua ja lisätä pysyvien vaurioiden riskiä.
Hyvinvointialueen kustannuslaskelmissa nostetaan esiin erityisesti ambulanssikuljetusten määrän lisääntyminen. Tilanteessa, jossa Ratamosssa ei ole öisin lääkäriä, ensihoidon kuljetukset pitenevät ja potilaskuljetusmäärät kasvavat.
Lisätarve olisi silloin kolme ensihoitoyksikköä. Yhden ympärivuorokautisen ensihoitoyksikön kustannus on noin miljoona euroa.
Hyvinvointialue esittää selvityksessään lakkautusten sijaan keinoja toimintojen tehostamiseen. Niitä ovat muun muassa digipalveluiden ja kotiin vietävien palveluiden lisääminen ja perusterveydenhuollon palveluiden laajentaminen esimerkiksi ilta-ajoilla ja kiirevastaanottojen vahvistamisella.