Tie myötäilee sulana aaltoilevan vuonon rantaa. Se ohittaa harvakseltaan puutaloja ja sukeltaa välillä vuoren uumeniin rouhaistuun tunneliin. Suurin osa tämän tien kulkijoista jatkaa turkoosista merestä ja jylhistä vuorista tunnetuille Lofooteille.
Tien syrjään jää Evenesin kylä, jossa on hautausmaan ja kirkon lisäksi enää muutama talo. Arkisena iltapäivänä raukeaa liikettä näkyy vain ylämaan karjan laitumella.
Näennäisen hiljaiselon keskelle, lumihuippuisten vuorten suojiin, kätkeytyy pohjoisen Norjan tärkein sotilastukikohta. Se tuo turvaa myös Suomelle.
Uudet F35-hävittäjät nousevat tunnistuslennoille tiiviisti aidatulta, kameroin ja sensorein valvotulta kentältä. Ne ovat taivaalla viidessätoista minuutissa, jos venäläiskoneet lähestyvät Naton ilmatilaa.
Sotatilanteessa Evenes olisi ensisijaisen tärkeä pohjoisen ilmatilan suojelussa, kertoo lennoston komentaja, eversti Hans Martin Steiro.
– Tämä on Pohjois-Norjan tärkein tukikohta, ei vain ilmavoimille, vaan koko puolustusvoimille.
– Tästä tukikohdasta kävisimme sotaa Pohjois-Norjassa.
Evenesin tukikohta on paljon vartijana myös arktisilla merialueilla. Tukikohtaan sijoitetut uudet merivalvontakoneet jäljittävät venäläisiä sukellusveneitä ja seuraavat epäilyttäviä liikkeitä tietoliikennekaapeleiden ja öljy- ja kaasuputkien liepeillä.
Rakennus- ja kunnostustöihin on käytetty viime vuosina viisi miljardia kruunua. Tuloksia emme voi näyttää, sillä kuvausta rajoitetaan tiukasti. Työntekijämäärä on noussut kourallisesta yli kuuteensataan ja kasvaa yhä.
Puolustusyhteistyösopimus on avannut Evenesin myös amerikkalaisjoukoille. Nordic Response -harjoituksessa amerikkalaiset ja norjalaiset lentäjät nousivat kentältä ilmaan samanlaisilla F 35- hävittäjillä.
Pohjolan ilmavoimat ovat yhdessä vahvempia
Naton etuvartioasema Pohjois-Norjan jylhissä vuonomaisemissa voi olla korvaamattomaksi avuksi myös Suomelle. Pohjoismaiden ilmavoimien tavoitteena on, että tukikohtia voidaan käyttää yli rajojen tilanteen niin vaatiessa.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Tommi Heikkala puhuu operatiivisesta syvyydestä. Siitä, että pitkiä ja kapeita maita puolustavat lentäjät voivat tarvittaessa ottaa etäisyyttä vastapuoleen.
Valmiutta tukikohtien yhteiskäyttöön parannetaan koko ajan.
– Tärkein asia on ristiinkoulutus eli esimerkiksi norjalaisten lentokonemekaanikkojen pitää pystyä tankkaamaan ja välihuoltamaan suomalaisten koneet, Heikkala toteaa.
Evenesissä suomalaisia Horneteja voidaan Steiron mukaan palvella tiettyyn rajaan asti, mutta valmiudessa on vielä parannettavaa. Viisi vuotta sitten perustettu tukikohta ei ole muutenkaan vielä täydessä toimintakunnossa.
Yhteiskäyttö mahdollistaisi pidemmät huollot kauempana etulinjasta, vaikkapa Tanskassa tai Etelä-Ruotsissa siinä tapauksessa, että pohjoiseen hyökättäisiin.
Suomessa valmius ristiinkäyttöön rakennetaan vain osalle kentistä. Heikkalan mukaan sitä ei välttämättä kannata rakentaa pieniin maantietukikohtiin.
Suomen ilmapuolustus nojaa mahdollisuuteen hajauttaa hävittäjät kymmeniin maantietukikohtiin ympäri maata. Niihin järjestetään huolto ja lennonjohtokontit, mutta lähinnä siis suomalaiskoneille.
”Erittäin iso askel Natolle”
Lentomekaanikkojen koulutus helpottuu vuosikymmenen vaihteessa, kun myös Suomen hävittäjäkalusto on vaihtunut samaan F35 -hävittäjään, joka on käytössä Norjalla ja Tanskalla. Ruotsikin vaihtaa parhaillaan Gripen-hävittäjiään uusimpaan malliin.
Tällä hetkellä pohjoismaisessa hävittäjäkalustossa on neljä eri konetyyppiä. Samanlainen hävittäjäkalusto tulee olemaan iso helpotus tukikohtien yhteiskäytölle.
Hävittäjien lisäksi tukikohdissa pitää osata huoltaa muutakin naapurimaiden kalustoa, kuten tiedustelukoneita ja kuljetuskoneita.
Pohjoismaiden ilmavoimilla on yhteensä noin 250 hävittäjää, joita halutaan johtaa kriisin tullen yhdestä paikasta.
– Kriisitilanteessa on entistä tärkeämpää, että Pohjolan aluetta kyetään käyttämään järkevästi. Hävittäjä liikkuu 20 kilometriä minuutissa ja rajat ylitetään nopeasti, joten kyky johtaa toimintaa rajat ylittäen on tärkeää, operaatiopäällikkö Tommi Heikkala toteaa.
Yhteistä ilmaoperaatiokeskusta testataankin ensi kertaa meneillään olevassa Nordic Response -harjoituksessa. Keskus on perustettu Pohjois-Norjaan ja siellä Heikkalakin työskentelee harjoituksen ajan.
Pysyvän toiminnan aloittamisessa aikaa vie tietojärjestelmien ja teknisten sovellusten käyttöönotto. Muutoin yhteistyö on Heikkalan todistuksen mukaan saumatonta jo nyt. Ilmapuolustuksesta ajatellaan samoin ja siitä puhutaan sujuvasti englanniksi.
– Toimintaa voidaan tehdä myös verkon yli ja tavoite on, että tämä kyky olisi käytössä seuraavien vuosien aikana.
Naton sisällä tavoitellaan nyt laajemminkin ilmavoimille mahdollisuutta naapurimaiden tukikohtien käyttöön. Pontimena toimii Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa.
Lapissa pohjoismainen yhteistyö on ollut arkea jo vuodesta 2009, jolloin Lapin lennosto aloitti lähes viikoittaiset yhteisharjoitukset Ruotsin Luulajaan ja Norjan Bodohon sijoitettujen hävittäjäosastojen kanssa.
Nyt yhteistyö Pohjolassa tiivistyy harppauksin.
