Ammattiliittojen jäsenten solidaarisuudesta otetaan nyt mittaa.
Metsäyhtiöt ovat kertoneet tänään ja eilen, että niillä tehtailla, joilla koneet joudutaan pysäyttämään lakkojen takia, myös palkanmaksu loppuu – ja heti.
Samaa linjaa voidaan odottaa muiltakin aloilta.
Tänään Teknologiateollisuus muistutti, että palkanmaksun lopettaminen on mahdollista. Varatoimitusjohtaja Minna Helle tosin korosti, että he antavat jäsenyritystensä päättää linjasta. Mahdollisuudesta on kuitenkin haluttu muistuttaa.
Kuulostaa ehkä loogiselta: Jos tehdasta ei voida pyörittää lakkojen takia, miksi pitäisi maksaa palkkaakaan?
Selvää on, että palkanmaksu loppuu, jos työntekijät ovat lakossa.
Mutta palkanmaksun loppuminen saman tien on ikävä yllätys työtekijöille, jotka eivät edes ole lakossa - kuten Paperiliiton ja Teollisuusliiton jäsenet.
Esimerkiksi nyt lakossa ovat Helsingin sataman ahtaajat, mutta palkanmaksu on katkeamassa paperitehtaan työntekijöillä Raumalla.
Lakkokorvauksia niillekin jotka eivät lakkoile?
Kyse on vanhan lain uudesta tulkitsemisesta.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä, jos tehdas pysäytettäisiin ulkopuolisten lakkojen takia. Oleellista sitten onkin, mikä on ulkopuolinen lakko tai lakikielellä: mikä on työstaistelutoimenpide, jolla ”ei ole riippuvuussuhdetta” työntekijän työehtoihin.
Työnantajat katsovat, että AKT:n, JHL:n, Teollisuusliiton ja Sähköliiton poliittisilla lakoilla ajetaan muidenkin työntekijöiden työehtokysymyksiä ja siksi riippuvuussuhde on syntynyt, ja palkanmaksun keskeyttäminen perusteltua.
Keskustelu juuri seitsemästä päivästä on olleellinen siksi, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus alkaa juosta vasta tuon mittaisen karenssin jälkeen.
Jos yritys lopettaa palkanmaksaminen saman tien se tarkoittaa riesan kaatumista työntekijän kontolle. Paperiliitto kertoi eilen jäsenilleen, että se ei maksa heille lakkokorvauksia. Perustelukin on selvä: liitto ei ole lakossa.
Sen sijaan liitto neuvoo jäseniään hakeutumaan TE-toimiston luukulle. Se myös tulkitsee, että palkanmaksun pitää jatkua siihen saakka että työttömyyskorvaus alkaa juosta karenssin eli seitsemän vuorokauden jälkeen.
Paperiliitto pohtii juuri tällä hetkellä, alkaako se maksaa lakkokorvauksia vai ei.
Lakko käy työntekijöille yhä kalliimmaksi
Sen sijaan tiedossa on jo, että tulkintaa lakkojen luomasta riippuvuussuhteesta aiotaan ratkomaan käräjillä, luultavasti pitkään ja hartaasti juristiarmeijan voimin.
Mutta juuri tällä hetkellä jopa sadat tuhannet metsä- ja teknologia-alan työnteikijät pohtivat omaa kohtaloaan. Pysähtyvätkö oman yrityksen koneet satamalakon takia? Ja jos pysähtyvät, loppuuko oma palkanmaksu heti vai viikon päästä?
Pelko voi toki lisätä taistelutahtoa tai sitten se murentaa ammattiyhdistysliikkeen rintamaa.
Selvää on ainakin se, että AKT:n ja JHL:n alunperin 7 000 hengen lakko koskee nyt moninkertaisesti suurempaa palkansaajien joukkoa.
Se käy kalliiksi:
– joko liitoille, jos ne päättävät maksaa lakkokorvauksia palkanmaksun keskeytymistä hyvittämään
– tai palkansaajille, jos he joutuvat kärsimään viikon palkattomuuden ennen työttömyyskorvausta.
Eteläranta ja metsäteollisuus vastaavat omalla moukarillaan ammattiyhdistysliikkeen moukariin, eikä lakkosovun rakentamisesta ei ole vihjettäkään, päinvastoin.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle eilen A-studiossa.
Jutun kommentointi on suljettu ennenaikaisesti keskustelun ruuhkautumisen takia.