Kokkolan suurteollisuusalueen yritykset pyrkivät pitämään tuotantonsa käynnissä kaksiviikkoisen poliittisen lakon aikana.
Satamat ja tavaraliikenteen raiteilla hiljentänyt lakko alkoi maanantaina. Kokkolan suurteollisuusalueen tuotantolaitoksille suurin osa raaka-aineista tulee laivoilla ja tavarajunilla, ja samoilla välineillä valmiit tuotteet myös lähtevät asiakkaille ympäri maailman.
Tehtaiden johtajat kuvaavat tilannetta vaikeaksi.
– Paljon pitää tehdä erityisjärjestelyitä, mutta oletus on, että pärjäämme nämä kaksi viikkoa. Tilanne on kuitenkin vaikea, kuvailee kasvinsuojeluaineita valmistavan CABB.n toimitusjohtaja Ari Venninen.
Eläinrehujen ja lannoitteiden raaka-aineita Kokkolassa valmistavan Yaran tehtaanjohtaja Miika Uusitalo uskoo, että tehdas selviää lakon yli ilman tuotantohäiriöitä.
– Toki toimitukset asiakkaillemme seisovat, koska pääosin tuotteemme lähtevät Kokkolasta merirahtina. Jonkin verran pohjoismaisille asiakkaille viedään tavaraa myös kumipyörillä, sanoo Uusitalo.
Myös kobolttijalostaja Umicorella aiotaan pitää tuotanto käynnissä, kertoo toimitusjohtaja Pentti Vihanto.
– Olemme pyrkineet varautumaan lakkoon kaikin keinoin, kaksi viikkoa on kuitenkin pitkä aika.
Bolidenille iso lasku toimitusten viivästymisestä
Boliden Kokkola ei kommentoi asiaa enempää kuin ruotsalaiskonsernin maanantaisessa tiedotteessa on todettu. Lakko ei suoranaisesti vaikuta yhtiön omiin toimintoihin, mutta sataman ja rautatieliikenteen hiljentyminen kohdistuu voimakkaasti Bolidenin asiakkaisiin.
Boliden pyrkii rajoittamaan lakon vaikutuksia asiakkaisiinsa, mutta toimitusten viivästymisestä ja tuotannon vähentymisestä tulee yhtiölle kustannuksia. Bolidenin laskelman mukaan lakon vaikutukset yhtiön Suomen toimintojen käyttökatteeseen nousevat 300 miljoonaan kruunuun (26,8 miljoonaa euroa) ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Laskelmassa on mukana Kokkolan sinkkitehtaan lisäksi myös Harjavallan kuparisulattamo ja Kevitsan kaivos Sodankylässä.
Tappiosta 200 miljoonaa kruunua kertyy viivästyneistä asiakastoimituksista, mutta sen odotetaan palautuvan toisen vuosineljänneksen aikana. 100 miljoonaa kruunua tappiosta johtuu tuotannon vähentymisestä.
Negatiivinen kassavirtavaikutus ensimmäisellä neljänneksellä arvioidaan 500 miljoonaksi kruunuksi, pääasiassa väliaikaisen käyttöpääoman lisäyksen vuoksi.