Hallituksen halu laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin on yksi keskeinen syy sille, miksi ay-liike nyt lakkoilee.
Nykyisin työehdoista voidaan sopia paikallisesti vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Työntekijöitä neuvotteluissa edustaa ammattiliiton luottamushenkilö.
Jos hallituksen lausuntokierroksella oleva esitys menee läpi eduskunnassa, jatkossa työehdoista voitaisiin sopia paikallisesti myös järjestäytymättämissä yrityksissä ilman liiton luottamusmiestä. Työntekijöitä voisi edustaa liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä.
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Markku Sippola pitää luottamusmiehen aseman muuttamista yhtenä suurimmista ay-liikettä hiertävistä hallituksen työmarkkinauudistuksista.
Sippola tutki kymmenisen vuotta sitten paikallista sopimista Pohjois-Karjalassa konepajoissa. Isoissa yrityksissä luottamusmies saattoi käydä neuvotteluja tasapuolisesti, mutta pienissä kaivattiin liiton tukea, Sippola toteaa.
– Pienemmissä konepajoissa luottamusmies katsoi, että on hyvä, että on liiton hartiat takana. Heillä oli kyllä pelkoa sanelusta.
Uudistus voi romuttaa minimipalkat takaavan yleissitovuuden
Suomessa työehtosopimuksesta tulee yleissitova koko alalle, jos noin puolet sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa. Jos paikallisia sopimuksia voidaan jatkossa tehdä ilman liittoja, työnantajalta voi hävitä kannustin kuulua omaan työnantajaliittoon. Näin arvioivat tutkijat Ylen aamussa ja Ykkösaamussa.
Näin ollen vähimmäispalkat myös liittoon kuulumattomien yritysten työntekijöille takaava työehtosopimusten yleissitovuus voi vähentyä.
– Jos muutama isompi työnantajayritys eroaa työnantajaliitosta, se tarkoittaa tosiasiassa, että työehtosopimus saattaa menettää yleissitovuuden. Ja tällöin meillä ei ole vähimmäispalkkaa. Suomessa ei ole vähimmäispalkkaa säädetty laissa, huomauttaa työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessori Jari Murto.
Markku Sippolan mukaan maahanmuuttajatyövoiman hyväksikäyttö voi tulla mahdolliseksi esimerkiksi palvelualoilla, jos yleissitovuus ei enää jatkossa toteudu. 3-5 euron tuntipalkkoihin hän ei usko, mutta siihen suuntaan voidaan olla menossa.
– Kyllä mä näkisin, että tämän suuntainen kehitys on mahdollinen, kaksien työmarkkinoiden syntyminen, Sippola sanoo.
Miten sopimusten ehtoja valvotaan?
Paikallisesti sovittujen työehtojen toteutumisen valvonta herättää kysymyksiä. Karkeasti ottaen ehtojen toteutumista ovat tähän asti valvoneet työntekijä- ja työnantajaliitot.
– Valvonta menisi kokonaan tai ainakin pitkälti työsuojeluviranomaisen kontolle, Sippola toteaa.
Työsuojeluviranomaiset ovat valvoneet jo tähän saakka työsopimuslain ja yleissitovien työehtosopimusten vähimmäisehtojen noudattamista, mikä on ”oikeudellisesti yksinkertaisempaa”, Jari Murto lisää. Jos paikallinen sopiminen laajenee suunnitellusti, se tarkoittaa, että viranomaisten pitäisi valvoa yhä useampia sopimuksia, joiden laajuus ja sisältö vaihtelevat.
– Se tarkoittaa viranomaiselle aikamoista ajankäytöllistä lisääntymistä ja yhtä lailla osaamisvaatimusten huomattavaa kasvua, Murto huomauttaa.
Muokattu 13.3. klo 11.31: Toiseksi viimeiseen kappaleeseen lisätty ”yhä useampia".
Korjaus 13.3. 2024 klo 17.05. Lause: 'Näin ollen vähimmäispalkat myös liittoon kuulumattomille työntekijöille takaava työehtosopimusten yleissitovuus voi vähentyä' muokattu muotoon: 'Näin ollen vähimmäispalkat myös liittoon kuulumattomien yritysten työntekijöille takaava työehtosopimusten yleissitovuus voi vähentyä.'