Kevääksi tilattu grilli, polkupyörä tai esimerkiksi kesämekko saattaa nyt lojua rahtikontissa jossain Euroopan satamassa.
Tavara odottaa, että poliittiset lakot päättyvät 25. maaliskuuta.
Lakon aikana vain noin puolet yksikkölastista, eli esimerkiksi konttikuljetuksista, liikkuu laivakuljetuksilla Vuosaareen, sanoo Helsingin satamien rahtiliikenteen johtaja Vesa Marttinen.
Haminan–Kotkan satamassa taas noin kymmenen prosenttia toiminnasta on käynnissä lakon aikana, kertoo sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski.
Lakko vaikuttaa pelkästään Helsingin satamien osalta noin kahteenkymmeneentuhanteen konttiin ja kymmeneentuhanteen trailer-kuljetusvaunuun, Marttinen arvioi.
– Kulutushyödykkeet, jotka eivät pilaannu, kuten pyörät ja vaatteet, voivat viivästyä lakon vuoksi muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, hän sanoo.
Suomen kautta kulkee vuosittain noin 1,4 miljoonaa konttia. Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutrun mukaan lakko vaikuttaa koko Suomen osalta moniin kymmeniintuhansiin kontteihin.
Lääkkeet ja eläimet kulkevat edelleen
Lakon aikana ulkomailta Suomeen saapuvat rahtikontit joko jäävät lähetysmaahansa, odottavat Euroopan satamissa, kuten Rotterdamissa tai Hampurin satamissa, tai saapuvat laivalla Suomen merialueille.
Tämä viimeinen vaihtoehto on Marttisen mukaan epätodennäköinen, koska maanantaina alkanut lakko on vasta alkuvaiheessa. Osa laivoista saattaa silti kellua Suomen aluevesillä odottamassa koko lakon ajan.
Laivavarustamot pyrkivät nyt reitittämään rahtialusten matkoja uudelleen. Mutrun mukaan osa Suomeen suunnatusta rahdista on purettu muihin Itämeren satamiin, kuten Tallinnan Muugan satamaan Viroon tai Lyypekin satamaan Saksaan.
Huoltovarmuuskriittiset tavarat, kuten jotkin energiamateriaalit, vaaralliset aineet, lääkkeet ja sairaalatarvikkeet, eläinten rehut ja elävät eläimet otetaan Suomen satamissa vielä vastaan.
– Muitakin lasteja on otettu vastaan, koska joitain ahtaajia on saapunut töihin lakosta huolimatta, Mutru sanoo.
Hänen mukaansa lakko tuo yksittäiselle laivalle lisäkustannuksia kymmenistätuhansista satoihin tuhansiin euroihin, riippuen muun muassa lastista, mahdollisesta välilastauksesta ja kuljetuksen päivähinnasta.
– Jos lasti puretaan välissä vaikkapa Muugaan ja haetaan sieltä ennen Suomeen tuloa, voi lisäpysähdys olla todella kallista, Mutru sanoo.
Suurta hävikkiä ei odoteta
Rahtikonteissa kuljetetaan myös elintarvikkeita. Marttinen ei vielä ole huolissaan, että ruokaa pilaantuisi lakon vuoksi tonnikaupalla, koska kontit ovat lämpökontrolloituja.
Juha Mutru uskoo, että osa elintarvikkeista ehtii pilaantua lakon aikana, mutta vaikutukset eivät ole valtavia.
Jos ruokaa päätyy hävikkiin, tappion maksaa kuljetussopimuksesta riippuen yleensä joko tuotteiden lähettäjä tai ostaja.
– Kun kontit saadaan Suomeen, Ruokavirasto arvioi, ovatko tuotteet vielä käytettävissä, Vesa Marttinen sanoo.
Lakon ei odoteta aiheuttavan laajoja puutteita elintarvikkeista, mutta yksittäisistä tuotteista voi tulla pulaa.
Purun priorisointi vaikeaa
Helsingissä Vuosaaren satama sai lähetettyä kontteja eteenpäin ennen lakon alkua, joten kontteja ei nyt kasaannu satamaan.
Kun lakko päättyy, Marttinen uskoo Vuosaaren sataman täyttyvän konteista nopeasti. Tällöin suurin haaste on saada kontit satamasta eteenpäin.
– Jo yhden rahtilaivan lastin kuljettaminen pois vaatii satoja rekkoja.
Purkamista on Marttisen mukaan haastavaa priorisoida tuotteiden kiireellisyyden mukaan. Suomeen saapuessaan laivoja tyhjennetään pääosin saapumisjärjestyksessä.
Elintarvikkeet liikkuvat nopeasti heti lakon päätyttyä, mutta kevääksi tilattu tietty polkupyörä voi jäädä jumiin esimerkiksi Rotterdamin jättisatamaan pidemmäksikin aikaa.
Juttua muokattu 14.3.2024 kello 10.49: täsmennetty, että Muugan ja Lyypekin satamat ovat vain esimerkkejä satamista, joihin lastia Itämeren alueella voidaan pudottaa.