Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Metsästyksen väheneminen näkyy karhukannan kasvussa

Luonnonvarakeskus arvioi karhun kesäkannaksi jopa 2250 yksilöä.

Kuollut uroskarhu makaa mättäällä, taustalla kyykyssä karhun ampunut metsästäjä.
Suurpetojen metsästyksen tulevaisuus on Suomessa hämärän peitossa. Syksyllä korkein hallinto-oikeus linjasi, että kaatolupia on myönnetty lainvastaisesti. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Karhukanta on kasvanut selvästi viime vuodesta, kertoo Luonnonvarakeskus.

Luke arvioi karhuja olevan Suomessa yhteensä 2100–2250 yksilöä ennen tämän vuoden elokuussa alkavaa metsästyskautta. Kasvua edellisestä vuodesta on noin 20 prosenttia.

– Kannan runsastuminen edelliseen arvioon verrattuna juontunee osaltaan siitä, että metsästyspoistuma jäi vuonna 2022 olennaisesti pienemmäksi kuin kertaakaan vuosina 2016–2021, tutkija Samuli Heikkinen sanoo Luken tiedotteessa.

Vuosina 2017–2021 karhun metsästykseen myönnettiin kaatolupia aiempaa enemmän suhteessa kannan arvioituun yksilömäärään. Metsästyksen tavoitteena oli katkaista vuonna 2012 alkanut kannan kasvu.

Kanta kasvaa viiveellä

Luonnonsuojelujärjestöt valittivat vuonna 2022 karhunmetsästykseen myönnetyistä luvista eri puolilla Suomea, minkä vuoksi hallinto-oikeudet määräsivät luvat toimeenpanokieltoon. Useimmilla alueilla lupia ei ehditty käyttää.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa karhua ei metsästetty vuonna 2022 lainkaan. Karhun metsästysverotus jäi Suomessa alhaiseksi myös viime vuonna.

Metsästysverotuksen väheneminen vaikuttaa Luken mukaan karhun kannankehitykseen viiveellä. Karhunaaraat saavat ensimmäiset pentunsa yleensä vasta neljävuotiaina, joten niiden poistuminen korvautuu hitaasti.