20 vuotta sitten aamuöisellä Nelostiellä Konginkankaalla rekan perävaunu alkoi heittelehtiä alamäessä. Se törmäsi vastaan tulleen linja-auton keulaan, ja lastina olleet noin 800 kiloa painavat paperirullat vyöryivät bussin sisälle.
Onnettomuudessa kuoli 23 ihmistä, joista valtaosa oli nuoria, jotka olivat matkalla Rukalle laskettelemaan.
Jos paikalla olisi ollut keskikaide, koko yhteiskuntaa koskettanutta tragediaa ei olisi tapahtunut.
Onnettomuuden vuosipäivänä tienpätkä näyttää ihan tavalliselta. Se on silti edelleen yhtä vaarallinen kuin 20 vuotta sitten, koska keskikaiteiden ja valaistuksen rakentaminen paikalle alkaa vasta tulevana kesänä.
Onnettomuustutkintakeskus Otkes antoi loppuraportissaan 17 suositusta, joilla oli tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta. Johtava asiantuntija Juha Valtonen Liikenneturvasta sanoo, että ne aiheuttivat aluksi paljon niin julkista keskustelua kuin viranomaispohdintoja.
– Näin jälkikäteen voi sanoa, että villat jäivät vähemmälle kuin puhe. Sen vuoksi vastaavantyyppinen onnettomuus on edelleen täysin mahdollinen, sanoo Valtonen.
Kova rekkaliikenne vanhalla tiellä
Suunnitelma keskikaiteen ja valaistuksen rakentamisesta Konginkankaalle valmistui jo 15 vuotta sitten, mutta se sai vanheta rauhassa: rahaa ei löytynyt, vaikka poliittista tahtoa onnettomuuden jälkeen olikin.
Käytännössä tie onnettomuuspaikalla on edelleen samanlainen kuin tasan 30 vuotta sitten, jolloin paikalle rakennettiin ohituskaista. Pimeällä tiellä kulkee noin tuhat raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.
Ensi kesänä Nelostietä Jyväskylästä pohjoiseen parannetaan kolmen ohituskaistan kohdalla. Konginkankaalla Väylävirasto rakentaa tien käytännössä uudestaan viiden kilometrin matkalta. Ohituskaistoja pidennetään ja niiden kohdilla mäkeä madalletaan, mutkia oikaistaan - ja rakennetaan keskikaide sekä valaistus. Kustannusarvio on 21,5 miljoonaa.
Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Niskasella ei ole vastausta siihen, miksi keskikaide saadaan paikalle vasta nyt.
– Liikennejärjestelmien kehittäminen ja rakentaminen on kiinni rahoituksesta – siis liikennepolitiikasta. Ilmeisesti tätä hanketta ei ole nähty riittävän tarpeellisena. Väylävirastossa roolini on vain toteuttaa hankkeita, jotka ovat saaneet rahoituksen, sanoo Niskanen.
”Tien geometria ei vastaa vaatimuksia”
Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Niskanen kertoo videolla, miksi oli hyvä, ettei keskikaidetta rakennettu Konginkankaalle vuoden 2009 suunnitelmilla:
Niskasen mukaan uudessa suunnitelmassa raskaan ajoneuvon vauhti ei putoa enää yhtä nopeasti kuin aikaisemmin, kun mäki loivenee.
– Myös geometriasta tulee nykyistä rauhallisempi, jolloin ajoneuvo ei lähde heittelehtimään niin helposti. Tällä hetkellä tien sivu- sekä pituuskaltevuus ja kunto eivät vastaa tämänhetkiselle liikenteelle asetettuja vaatimuksia, sanoo Niskanen.
Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Niskanen kertoo videolla, että osaksi keskikaiteen rakentamisen viivästymiseen voi vaikuttaa myös vaikeus laittaa Suomen tiestön vaarallisia paikkoja tärkeysjärjestykseen:
”Keskikaide olisi pitänyt jo rakentaa”
Suomessa on edelleen liikaa kaksikaistaisia pääväyliä, joissa kulkee runsaasti raskasta liikennettä, sanoo Liikenneturvan Juha Valtonen. Hänen mielestään ajosuuntien erottelua, kuten keskikaiteellisia ohituskaistoja, pitäisi rakentaa paljon nykyistä enemmän.
– Konginkankaan onnettomuuspaikallekin kaide olisi voitu rakentaa jo vuosia sitten, mutta aina on löytynyt vielä tärkeämpiä kohteita niukoille tieinvestointirahoille.
Valtonen kritisoi myös sitä, että raskaan liikenteen nopeudenrajoittimet voi edelleen asettaa 90 kilometriin tunnissa, vaikka autoilla saa ajaa vain 80 kilometrin tuntivauhtia. Syynä on EU-direktiivi, joka ei mahdollista kansallisia poikkeuksia.
Kun Otkes antoi suosituksensa, kuljetusalalla käytiin keskustelua siitä, että 80 kilometriin tunnissa asetettu rajoitin estäisi, että kuljettaja voisi kiihdyttää ja oikaista heittelehtivää peräkärryä – mitä myös Konginkankaan onnettomuudessa rekan kuljettaja yritti.
– Vastaavassa tilanteessa nykyiset vakautusjärjestelmät todennäköisesti helpottaisivat ajoneuvon hallintaa ja hillitsisivät myös nopeutta, sanoo Valtonen.
Valtosen mukaan suuri osa Otkesin suosituksista jäi toteutumatta tai toteutui vain osittain.
Siitä huolimatta liikenneturvallisuus on Valtosen mielestä kokonaisuutena parantunut huikeasti: liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on Konginkankaan onnettomuusvuodesta puolittunut. Viime vuonna liikenteessä kuoli 176, kun vuonna 2004 uhreja oli 375.