Yle uutisoi torstaina, että Torniossa asutusalueella oleskellut hirviemä kävi koiraa ulkoiluttaneen naisen kimppuun. Nainen sai vakavia vammoja, ja poliisi määräsi hirviemän ja sen kaksi vasaa tapettavaksi.
Tornion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Esa Kurtti arvioi, että kyse ei ollut hirven häiriökäyttäytymisestä.
Hän uskoo, että laukaiseva tekijä hirviemän käytökselle oli koira, jonka hirvi on kokenut häiritseväksi.
Koiraan reagointi ei ole Kurtin mukaan poikkeuksellista. Hän kertoo nähneensä metsästystilanteissa vastaavia tapauksia, joissa hirvi on hätistellyt koiraa pois lähtemällä ajattamaan sitä.
– Kyse ei ole häiriökäyttäytymisestä, vaan tämä on kohtuullisen normaali reaktio. Se on luonnoneläin, joka suojelee itseään ja vasojaan. Silloin reaktio voi olla tällainen, Kurtti sanoo.
Kurtin mukaan hirvetkin ovat yksilöitä, ja eläimen käyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät. Yleensä hirvi väistää ihmistä tai pyrkii uhkaavassa tilanteessa pakoon.
Vaikka hirvi ärsyyntyisikin, se ei Kurtin mukaan lähde tarkoituksella saalistamaan ihmistä tai koiraa. Se saattaa ajattaa hetken ja kääntyä sitten pois.
– Joskus hirvi saattaa päästää ihmisen lähelle ja jäädä vain itse rauhassa töllistelemään, vaikka vasoja olisikin. Tilanteessa on ollut huonoa tuuria kaikella tavalla, Kurtti sanoo.
Miksi hirvet palasivat?
Poikkeuksellisen tapauksesta tekee Kurtin mukaan kuitenkin se, että hirviemä vasoineen on palannut keskelle asutusaluetta useista häätöyrityksistä huolimatta.
Alueella on häädetty yksittäisiä hirviä aiemminkin, ja ne ovat Kurtin mukaan pysyneet poissa.
Hän uskoo, että hirviemä on löytänyt alueelta jotakin syötävää, kuten pihlajan, johon se on tykästynyt. Hirviemä on yleisesti ottaen urosta huomattavasti reviiritietoisempi, ja liikkuu vasojensa kanssa yleensä vain pienellä alueella.
– Naarashirvi on voimakasluontoinen ja pitää reviirinsä, mutta on pieni mysteeri, että se on näin voimakkaasti asettunut keskelle asutusta, Kurtti sanoo.
Hirviä ei lähdetä jahtaamaan
Kurtti haluaa selventää, että vaikka poliisi määräsi hirvet tapettavaksi, riistanhoitoyhdistys ei lähde varta vasten metsästämään hirviä.
Hänen mukaansa tilanne on hankala. Vaihtoehtoja hirviemän käyttäytymisen muuttamiseksi on punnittu pitkin talvea, ettei eläimiä tarvitsisi lopettaa.
– Ei ole niin, että poliisi määrää ja me toimimme, vaan poliisin kanssa on keskusteltu pitkin talvea, mitä näiden kanssa voitaisiin tehdä. Joskus vaikeita päätöksiä on vain tehtävä, Kurtti sanoo.
Kurtin mukaan pelkkää emää ei voida lopettaa, koska vasat jäisivät todennäköisesti pyörimään asutusalueelle kahdestaan. Myös yhden tai molempien vasojen lopettamista on harkittu, mutta sekään ei takaisi sitä, että emän käytös muuttuisi.
Kurtti sanoo myös, ettei hirven paikka ole talojen pihoilla. Kesyyntyneestäkään hirvestä ei kotieläintä tule, vaan ne voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, kuten Torniossa todistettiin.
– Toivomme, että hirvet pysyisivät nyt metsässä eikä vastaavaa tilannetta pääsisi enää syntymään.
